Ympäristöaktivisti Phyllis Omido (vas.) ja professori Simba Tirima kartoittavat maaperän lyijypitoisuutta akkusulattamon läheisyydessä Keniassa.

Kansalaisyhteiskunnan tila kapenee

Terrorismia torjuva lainsäädäntö ja ulkomaisen rahoituksen rajoitukset hankaloittavat järjestöjen toimintaa kaikkialla maailmassa.

Vuodesta 2015 lähtien valtiot ovat hyväksyneet tai valmistelleet 64 lakia, jotka rajoittavat kansalaisyhteiskunnan toimintaa. International Center for Not-For-Profit Law -järjestön mukaan kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut kaikkialla maailmassa.

Jyväskylän yliopiston tutkijaryhmän selvitys vahvistaa kansainvälisen tutkimuksen tulokset.

”Valtiot vaikeuttavat järjestöjen toimintaa kiristämällä lainsäädäntöä ja vähentämällä rahoitusta tai vaikeuttamalla sen hankintaa.”

”Valtiot vaikeuttavat järjestöjen toimintaa kiristämällä lainsäädäntöä ja vähentämällä rahoitusta tai vaikeuttamalla sen hankintaa”, kehitysmaatutkija Eija Ranta sanoo.

Vielä 1990-luvulla elettiin kansalaisyhteiskunnan huumaa. Ajateltiin, että järjestöistä on ratkaisemaan kehitysmaiden köyhyys ja julkisten palveluiden puute. Kansainväliset rahoittajat suuntasivat tukensa järjestöille, kun taas valtion roolia pienennettiin.

Tilanne muuttui vuonna 2001, kun terroristit iskivät Yhdysvaltoihin. Alkoi terrorismin vastainen sota, joka muokkasi lainsäädäntöä kaikkialla maailmassa.

VALVONTA LISÄÄNTYY

Terrorismin torjunta on tehostunut, mutta siihen tarkoitettua lainsäädäntöä käytetään myös hallitusta arvostelevien äänten vaimentamiseen.

Lait sallivat esimerkiksi kansalaisten toiminnan ja tietoliikenteen seurannan. Se taas mahdollistaa järjestöjen ja ihmisoikeusaktivistien valvonnan.

”Keniassa lainsäädäntö on vaikeuttanut ihmisoikeustyötä. Aktivisteja on ryöstetty ja tapettu hämärissä olosuhteissa.”

Keniassa lainsäädäntö on vaikeuttanut ihmisoikeustyötä. Aktivisteja on ryöstetty ja tapettu hämärissä olosuhteissa, Eija Ranta kertoo.

”Tapot on naamioitu ryöstöiksi, mutta taustalla ovat hyvin todennäköisesti poliittiset syyt.”

Vuonna 2015 Kenia yritti lakkauttaa 959 järjestöä. Yksi järjestöistä oli maan ihmisoikeuskomissio, jonka työn estämistä vastustettiin laajasti. Lopulta järjestöjen lakkauttaminen epäonnistui.

Kenia kuitenkin poisti satoja kansalaisjärjestöjä rekisteristään, mikä vaikeutti niiden toimintaa.

VALTIO VAHVISTUU

Monessa kehitysmaassa valtion rooli on vahvistunut, mikä vaikuttaa kansalaisyhteiskunnan asemaan.

Latinalaisessa Amerikassa luonnonvaroja hallitaan entistä paremmin, mikä on lisännyt valtion tuloja. Niillä se voi rahoittaa peruspalveluita, kuten koulutusta ja terveydenhoitoa.

Aiemmin järjestöt vastasivat palveluiden tarjoamisesta.

Eija Ranta huomauttaa, että peruspalveluiden järjestäminen kuuluukin valtiolle eikä järjestöille.

Monessa maassa kansalaisyhteiskunta on myös tietoisesti vahvistanut valtiota.

”Boliviassa järjestöt ovat kouluttaneet alkuperäiskansoja toimimaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa”, Ranta kertoo.

Ongelmallista on, jos valtion kasvava rooli vahvistaa itsevaltaista hallintomallia. Silloin hallitukset voivat ryhtyä suitsimaan kriittistä kansalaisyhteiskuntaa.

RAHAHANAT SULKEUTUVAT

Valtiot hankaloittavat kansalaisyhteiskunnan toimintaa rajoittamalla järjestöjen mahdollisuuksia vastaanottaa ulkomaista rahoitusta. Kehitysmaissa paikallisten järjestöjen keinot hankkia kotimaista rahoitusta ovat heikot, joten ilman ulkopuolista tukea niiden toiminta lamaantuu.

Etiopiassa maan hallitus rajoittaa valikoivasti ulkomaista rahoitusta saavien järjestöjen toimintaa. Varhaiskasvatusjärjestöt saavat toimia varsin vapaasti, kun taas ihmisoikeustyö on mahdotonta, jos järjestön rahoituksesta yli kymmenen prosenttia tulee ulkomailta.

”Monet etelän maat ottavat Etiopiasta mallia, miten rajoittaa kansalaisyhteiskunnan toimintaa”, Eija Ranta sanoo.

”Myös Venäjä ja Unkari rajoittavat ulkomaista rahoitusta saavien järjestöjen toimintaa.”

Rahoituksen rajoitukset eivät koske vain kehitysmaita. Myös Venäjä ja Unkari rajoittavat ulkomaista rahoitusta saavien järjestöjen toimintaa, huomauttaa asiantuntija Auli Starck Kehitysyhteistyön kattojärjestöstä Kepasta.

”Pohjoismaisessa rahoitusmallissa järjestöt saavat päättää sangen itsenäisesti julkisen toiminta-avustuksensa käytöstä. Muualla maailmassa järjestöjen rahoitus sidotaan yhä useammin rajattuihin hankkeisiin, jolloin niiden on vaikea tehdä pitkäkestoista yhteiskunnallista vaikuttamistyötä.”

KIINAN VAIKUTUS KASVAA

Uudet kehitysrahoittajat muuttavat kansalaisyhteiskunnan asetelmia Afrikassa ja Aasiassa.

Aiemmin Kambodžan hallitus kuunteli kansainvälisiä rahoittajia, jotka onnistuivat estämään kansalaisyhteiskunnan toimintaa rajoittavan lain hyväksymisen.

Kun rahoittajat siirtyivät Myanmariin, Kiina ja Vietnam lisäsivät tukeaan Kambodžalle. Ne eivät ole kiinnostuneita turvaamaan kansalaisyhteiskunnan toimintaa, joten Kambodžan hallitus hyväksyi järjestöjen toimintaa rajoittavan lain.

”Nyt pienimmätkin paikallisyhdistykset joutuvat rekisteröitymään ja raportoimaan toiminnastaan. Se tehostaa järjestöjen valvontaa ja mahdollistaa niiden lakkauttamisen”, Auli Starck kertoo.

Järjestöjen merkitys ja rooli mainitaan aiempaa useammassa kansainvälisessä sopimuksessa.

Hän näkee myös myönteistä kehitystä kansalaisyhteiskuntien tilanteessa. Järjestöjen merkitys ja rooli mainitaan aiempaa useammassa kansainvälisessä sopimuksessa.

”Vaikka valtiot sitoutuvat paperilla turvaamaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset, niiden toimet osoittavat tällä hetkellä kuitenkin aivan muuta”, Starck toteaa.

TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN KUVA PANOS/SVEN TORFINN

Toukokuu 2/2017