Enemmän irti apueuroista

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) joutui aloittamaan kautensa leikkaamalla. Hän uskoo silti, että Suomi voi saada lisää sananvaltaa kansainvälisessä kehityspolitiikassa.

Millaista on Suomen kehityspolitiikka hallituskauden päättyessä vuonna 2019?

”Suomi on nykyistä suurempi ja vahvempi toimija valituilla painopistealueilla, maailmanlaajuisesti merkittävä. Kun esimerkiksi keskitymme tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen, olemme vahvemmin vaikuttamassa työhön alan kansainvälisissä järjestöissä.

”Suomi on nykyistä suurempi ja vahvempi toimija valituilla painopistealueilla, maailmanlaajuisesti merkittävä.”

Olemme mukana kehittämässä kehitysmaiden kestävää yksityistä sektoria ja työpaikkoja yhdessä vastuullisten suomalaisyritysten kanssa.

Kehitysyhteistyön vaikuttavuutta arvioidaan entistä paremmin. Kun rahaa on vähemmän, on mietittävä, miten sitä käytetään mahdollisimman tuloksellisesti. Kukaan ei takuulla halua, että työn laatu laskee samassa suhteessa kuin kehitysyhteistyön leikkaukset.”

Monet kehitysyhteistyön ammattilaiset ovat kokeneet leikkausten jälkeen, ettei heidän työllään ole arvoa. Mitä vastaatte heille?

”Ehdottomasti jokainen heistä tekee arvokasta työtä. Taustalla ovat Suomen taloudellinen tilanne ja raju velkaantuminen, joiden vuoksi myös kehitysyhteistyöhön kohdistuu leikkauksia.

Täytyy muistaa, että kehitysyhteistyöhön on yhä yli 700 miljoonaa euroa. Nyt on katsottava, millainen työ tavoittaa kohderyhmämme tehokkaimmin. Ulkopuolinen arvioitsija Ritva Reinikka on todennut, että Suomen kehitysyhteistyö on vähän sirpaleista. Kun keskitymme painopisteisiimme, myös sanamme painavat enemmän.”

Ministerinsalkkuunne kuuluu myös Suomen viennin edistäminen. Miten erottelette sen kehitysyhteistyöstä?

”Kehitysavussa on aina kyse kaikkein köyhimpien ihmisten auttamisesta.”

”Minusta ne kuuluvat yhteen. Suomen pitkiä yhteistyösuhteita kehitysmaihin on luonnollista hyödyntää myös kaupallisesti. Emme kuitenkaan saa unohtaa, että kehitysavussa on aina kyse kaikkein köyhimpien ihmisten auttamisesta.”

Finnfund rahoittaa yritysten toimintaa kehitysmaissa, ja sen pääomaa korotetaan kerralla 130 miljoonalla. Mitä odotatte Finnfundilta?

”Että Suomi pääsee mukaan maailmanlaajuiseen trendiin, jossa myös yksityinen sektori tulee vahvasti mukaan kehitysyhteistyöhön. Myös meidän kumppanimaamme toivovat, että Suomesta tulisi perinteisen kehitysyhteistyön lisäksi kauppaa ja investointeja.”

Lenita Toivakka

Ikä: 53

Työ: Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Koulutus: Kauppatieteen maisteri ja K-kauppias-tutkinto

Ura: Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri vuosina 2014–2015, kansanedustaja vuodesta 2007, yrittäjä ja kauppias vuodesta 1994, markkinointipäällikkö vuosina 1991–1994 ja lentoemäntä vuosina 1984–1988.

Muuta: Ensimmäinen varsinainen kehitysmaakokemus on ulkoministeriön vaikuttajaohjelman kenttämatkalta Keniaan vuonna 2010.

TEKSTI PASI NOKELAINEN

KUVA SAMULI SIIRALA

Syyskuu 3/2015