Rebeca Ngambiye ja
Caroline Marie opettelevat käyttämään tietokonetta
Dodoman kirjastossa Tansaniassa.

Kirjastot kaventavat digikuilua

Tansanialaiset ja namibialaiset opettelevat digitaalisiksi kansalaisiksi Suomen tuella. 

Tansanialainen hedelmäkauppias Suleman Msanya lahjoittaa säkeittäin banaaneja Suomen kirjastoseuran edustajille. Hän on syvästi kiitollinen siitä, että saa osallistua tietokoneen käytön- ja tiedonhaun kurssille lähikirjastossaan Dodomassa.

”Olen oppinut käyttämään karttasovelluksia ja löytänyt tietoa uusista viljelymenetelmistä, lannoitteista ja hedelmien kuljetustavoista.”

”Olen oppinut käyttämään karttasovelluksia ja löytänyt tietoa uusista viljelymenetelmistä, lannoitteista ja hedelmien kuljetustavoista.”

Msanya iloitsee myös siitä, että suomalaiset ovat lahjoittaneet tietokoneita kirjastolle.

Kurssi kuuluu Suomen kirjastoseuran Kirjastot ja kehitys -hankkeeseen, jota ulkoministeriö rahoittaa. Koulutukseen valitaan erityisesti pienyrittäjiä, naisia ja työttömiä nuoria. Kurssit kestävät viikosta kuukauteen ja alkavat tietokoneen hiiren käytöstä.

Rebeca Ngambiye ja Caroline Marie ovat opiskelleet kaksi viikkoa. He saapuvat kurssille hyvissä ajoin, jotta ehtivät lukea sähköpostinsa ja selata internetsivuja.

Dodoman maakuntakirjasto liittyi Kirjastot ja kehitys -hankkeeseen vuoden 2015 alusta. Kirjastossa on parikymmentä työntekijää, joista neljä valittiin kurssien opettajiksi ja lähetettiin tietokoneen käytön intensiivikurssille Dar es Salaamin yliopiston Dodoman kampukselle. Kirjastoon hankittiin kuusi uutta tietokonetta ja internetyhteys. Kurssit kännistyivät keväällä 2015.

Koulutus on osallistujille ilmaista. Opetusta Dodomassa on järjestetty lähes päivittäin.

Nyt Kirjastot ja kehitys -hankkeessa on mukana seitsemän tansanialaista ja ja 23 namibialaista kirjastoa. Noin 7 000 kirjastojen asiakasta on koulutettu. Jotkut heistä ovat saaneet työpaikan uusien atk-taitojensa ansiosta, toiset ovat löytäneet opiskelupaikan internetsivuilta.

Työtä ja opintoja

Kirjastot ja kehitys -hanketta on arvioitu kahdesti. Projektisuunnittelija Minna Koskinen Suomen Kirjastoseurasta kertoo, että evaluointiraporttien mukaan myös kaikkien köyhimmät ihmiset ovat hyötyneet kursseista. Digitaalinen kuilu rikkaiden ja köyhien ihmisten välillä on kaventunut.

Esimerkiksi namibialaisten kirjastojen väliarvio vuodelta 2013 osoittaa, että kuusi kymmenestä opiskelijasta oli nostanut arvosanojaan koulutuksen ansiosta. Joka kolmas pienyrittäjä oli tahkonnut parempaa tulosta tai aloittanut uuden liiketoiminnan. Joka toinen kurssilainen oli käyttänyt kirjastojen tietokoneita, jotta löytäisi töitä ja voisi kirjoittaa työhakemuksia.

Koskinen sanoo, että kirjastot mahdollistavat elinikäisen oppimisen kaikkialla maailmassa.

Suomella on paljon monipuolista kirjastoalan osaamista. Minna Koskinen toteaa, että menestystarinalla nimeltä suomalainen kirjasto on vielä paljon annettavaa maailmalle, huomattavasti Namibiaa ja Tansaniaa laajemmin.

Kirjastot ja kehitys -hanke

  • Suomen kirjastoseuran kehitysyhteistyöhanke Namibian ja Tansanian kirjastolaitosten kanssa vuosina 2012–2017.
  • Budjetti on reilut 1,25 miljoonaa euroa. Ulkoministeriö tukee hanketta yli 1,06 miljoonalla eurolla.
  • Tavoitteina edistää tietotekniikan käyttöä ja kuroa umpeen digitaalista kuilua köyhien ja rikkaiden ihmisten välillä.

TEKSTI PÄIVI ÄNGESLEVÄ / KUVA MARJUKKA PELTONEN

Syyskuu 3/2016