Kirjat: Afrikka kutsuu yrittäjiä

Lucas Kranck pääomittaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä Ugandassa. Teija Lublinkhof paahtaa kahvia Sambiassa. Eero Pisilä kasvattaa perunoita ja luomuavokadoja Tansaniassa. Sini Puustinen tuotttaa huonekaluja keskiluokalle Etiopiassa.

Pasi Nokelainen & Esa Salminen. Afrikan valloittajat. Yrittäjiä mahdollisuuksien mantereella. Avain, 2018.

Afrikan valloittajat kertoo heistä ja 11 muusta Afrikan liike-elämässä yrittäjinä tai yritysjohtajina työskentelevästä henkilöstä. Kirjoittajista Pasi Nokelainen on Kehitys-Utveckling-lehden päätoimittaja ja Esa Salminen toimittaja-kirjailija sekä Kehityslehti.fi:n blogisti.

Jokaisella kirjan henkilöllä on oma tarinansa siitä, miten ja miksi he ovat päätyneet Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Osa on tehnyt aiemmin kehitysyhteistyötä tai työskennellyt suuressa suomalaisessa yrityksessä, monella on Nokia-taustaa. Osa on tullut puolison perässä tai päättänyt jo opiskeluvaiheessa erikoistua Afrikkaan. Osalla elämä vain on kuljettanut.

Kukaan heistä ei sano, että yrittäminen Afrikassa olisi vaivatonta, päinvastoin. Liikenne jumittaa, aikataulut lipsuvat, sähköt katkeilevat. Korruptio on arkipäivää. Silti heidän mielestään mantereella kannattaa yrittää, sillä pienelläkin pääomalla voi hankkia merkittävän aseman markkinoilla ja tehdä kohtuullista voittoa.

Ei myöskään haittaa, että afrikkalaiset saavat työtä ja manner kehittyy.

Tärkeintä on olla rohkea alansa osaaja ja tuntea oikeat ihmiset. Kaikki korostavat paikallisen kumppanin merkitystä. Pisilä on myös palkannut kaksi sosiologia opastamaan tansanialaisen yhteisön tapoihin. Ulkopuolisen on tunnettava perheen, kirkkoyhteisön ja heimon vaikutus bisnekseen, hän toteaa.

Nokelainen ja Salminen huomauttavat, että suomalaiset ovat lähteneet muita pohjoismaalaisia kankeammin Afrikan markkinoille, joilla olisi kysyntää muiden muassa suomalaiselle uusiutuvan energian, viestintäteknologian sekä maa- ja metsätalouden osaamiselle.

Haastattelujen lisäksi kirjassa on tieto-osioita muiden muassa Afrikan kiertotaloudesta, mobiilisovelluksista ja yhteismarkkina-alueista. Lopussa on tiivistelmä yritysten julkisista rahoitusvälineistä.