Kirjat: Kohti maailmanloppua

Väestö kasvaa, ilmasto lämpenee, ympäristö saastuu. Ihmisellä on pari vuosikymmentä aikaa pelastaa maapallo aiheuttamaltaan tuholta.

Anthony Barnosky & Elizabeth Hadly. Loppupeli. Onko maapallo keikahduspisteessä? Vastapaino, 2017.

Noin 14 000 vuotta sitten suuri osa pohjoista maapalloa oli kilometrejä paksun jäätikön peitossa. Kun maapallon sijainti aurinkoa kiertävällä radalla muuttui, ilmasto lämpeni ja jää suli pikkuhiljaa pois.

Ennen pitkää kasvit ja eläimet löysivät paikkansa uudessa luonnonjärjestyksessä, ja ihminen valtasi maan. Syntyi nykyinen sivilisaatio.

Nyt maapallo lähestyy jälleen kaiken muuttavaa keikahduspistettä, varoittavat yhdysvaltalaiset paleontologit Anthony Barnosky ja Elizabeth Hadly kirjassaan Loppupeli.

Keikahdus ei aiheudu maan liikkeistä vaan ihmisen teoista, jotka yhdessä ja erikseen kiihdyttävät maapallon tuhoa.

Yksi tuhoisimmista ihmisen toiminnan seurauksista on ilmastonmuutos. Valtamerien pintavesi lämpiää ja nostattaa yhä kiivaampia myrskyjä rannikkoalueilla. Kuumat kesät taas kuivattavat kasvillisuutta, mikä aiheuttaa entistä rajumpia ja laajempia metsäpaloja. Samaan aikaan pohjoisessa lauhat talvet pidentävät kasvukautta mutta pitävät taudit ja tuholaiset hengissä.

Erityisen huolissaan Barnosky ja Hadly ovat väestönkasvusta. He pohtivat, mistä raivata elintilaa kahdelle miljardille uudelle ihmiselle vuoteen 2050 mennessä.

Ja miten heidät ruokitaan, kun jo nyt joka yhdeksäs ihminen näkee nälkää?

Tällä hetkellä ihmiset asuttavat viidettä osaa maapallon pinta-alasta. Ruoantuotantoon on varattu 40 prosenttia maa-alasta, ja saman verran on asuinkelvotonta vuoristoa, aavikkoa ja jäätikköä. Barnoskyn ja Hadlyn mielestä ratkaisu ei ole hakata viimeisiä sademetsiä ihmisten tarpeisiin.

Makea vesi uhkaa loppua monin paikoin maailmasta.

Myös makea vesi uhkaa loppua monin paikoin maailmasta, mikä aiheuttaa lukuisia kiistoja. Esimerkiksi vesivoimaa hyödyntävillä alueilla joudutaan valitsemaan, tuotetaanko vedellä sähköä vai kastellaanko viljelyksiä. Erimielisyydet johtivat väkivaltaisuuksiin muun muassa Pakistanissa vuonna 2012.

Muita Barnoskyn ja Hadlyn mainitsemia uhkia ovat luonnonvarojen kestämätön hyödyntäminen ja liikakulutus, elinympäristön saastuminen, trooppiset taudit ja sodat.

Maapalloa pelastamaan

”Jos mikään ei muuta viime vuosikymmenten vaarallisten trendien suuntaa, vuosisadan puoliväliin mennessä maailma ei enää ole yhtä miellyttävä paikka elää”, Anthony Barnosky ja Elizabeth Hadly kirjoittavat.

Jotain on tehtävä pian.

Ruokaturvaa on parannettava tehostamalla maataloutta, vaihtamalla liha kasviksiin ja lopettamalla ruoan haaskaaminen.

Ilmastonmuutosta on hillittävä siirtymällä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan, he vaativat. Väestönkasvua on hidastettava naisten koulutuksella. Ruokaturvaa on parannettava tehostamalla maataloutta, vaihtamalla liha kasviksiin ja lopettamalla ruoan haaskaaminen. Vesipulaa on lievitettävä kansainvälisillä sopimuksilla ja kehittämällä kastelujärjestelmiä. Saastumista on vähennettävä valvonnalla sekä käymälöillä ja viemäröinnillä. Tautien leviämien on estettävä entistä kattavammin.

Sotia taas voidaan ehkäistä torjumalla ilmastonmuutosta ja väestönkasvua sekä takaamalla ihmisille säälliset elinolot.

Olennaista on, että valtava määrä maailman ihmisiä haluaa heti ryhtyä pelastamaan maapalloa, Barnosky ja Hadly kirjoittavat.