Protestilaulu horjuttaa valtaa

Musiikillisen protestin historia Afrikassa on pitkä. Nykyisin se ottaa hip hopin muotokielen, kirjoittaa Karri Miettinen alias rap-artisti Paleface.
 

Protestilaululla on mullistettu yhteiskuntia. We Shall Overcome säesti Yhdysvaltain kansalaisoikeustaistelua. Nkosi Sikeleli Afrika (Jumala siunatkoon Afrikkaa) symboloi apartheidin vastaista taistelua ja nousi Etelä-Afrikan uudeksi kansallislauluksi.

Kaikilla kansanliikkeillä, kuten työväen- ja rauhanliikkeellä, on ollut protestilaulunsa. Niiden avulla on kerrottu vääryyksistä ja luotu yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja toivoa paremmasta.

2000-luvun poliittinen protesti ottaa hip hopin muotokielen, etenkin Afrikassa.

Senegalilaisen Positive Black Soul -yhtyeen perustaja, räppäri Didier Awadi kollegoineen kampanjoi nuoria senegalilaisia äänestämään vuoden 2000 presidentinvaaleissa. Hip hop -vetoinen protesti onnistui. Istuva presidentti Abdou Diouf hävisi oppositiojohtaja Abdoulaye Wadelle toisella kierroksella pitkälti nuorten äänestäjien aktiivisuuden takia.

Vuonna 2002 Kanu-puolueen valtakausi Keniassa päättyi, kun hip hop -yhtye Gidi Gidi Maji Maji siivitti opposition presidenttiehdokkaan Mwai Kibakin voittoon kappaleellaan Unbwongable.

Vuonna 2007 kenialainen räppäri Juliani lauloi silloisen oppositiojohtajan ja nykyisen presidentin Uhuru Kenyattan hämäräperäisistä yhteyksistä vaalien aikaiseen väkivaltaan ja levottomuuksiin. Niitä käsitellään nyt Haagin kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Protestilaulu joutui pannaan. Siitä huolimatta se myi yli 25 000 kappaletta.

Hip hop -kulttuuri syntyi 1970-luvulla kurjuudesta ja turhautumisesta New Yorkin köyhillä esikaupunkialueilla. Länsiafrikkalaista griot-perinnettä pidetään laajalti sen esiasteena.

Griot eli tarinankertoja toimii yhteisön musiikillisena muistina ja tiedotusvälineenä. Jokaisella kulttuurilla on omat pelimanninsa, jotka laulavat vanhat viisaudet ja uudet uutiset. Bob Dylan on folk-sukupolven tarinankertoja. 1970-luvulla Bob Marley nousi kolmannen maailman ääneksi.

Nyt hip hop on palannut alkulähteelleen.

Musiikillisen protestin historia Afrikassa on pitkä. Pohjois-Afrikan protestilaulua on rai-musiikki, joka on lähtöisin Algeriasta. Arabiankielinen sana tarkoittaa mielipidettä.

Protestilauluilla on kerrottu vääryyksistä. Räppärit ovat luomassa uutta afrikkalaista identiteettiä.

Kolonialismia vastaan on aina taisteltu rummuin ja sävelin. Toyi-toyi-tanssi rytmitti Etelä-Afrikan vapaustaistelua. Apartheidin vastaisen liikkeen äänitorviksi nousivat Hugh Masekela, Miriam Makeba, Abdullah Ibrahim ja Vusi Mahlasela.

Nigerialainen Fela Kuti (1938–1997) lauloi riistosta ja epäkohdista afrobeatin tahtiin. Miehen tunnetuimmat kappaleet lienevät amerikkalaisyrityksen toimintaa arvosteleva I.T.T. (International Thief Thief), Nigerian sotilasjunttaa sivaltava Zombie ja apartheid-kritiikki Beasts of No Nation.

Kuti yritettiin vaientaa kaikin keinoin. Hänet hakattiin, hänen kommuuninsa poltettiin ja hänen äitinsä heitettiin ulos kerrostalon ikkunasta.

Poliisi jopa takavarikoi Kutin ulosteen keikkapaikalta ja lähetti sen laboratoriotutkimuksiin Eurooppaan. Poliisi halusi Kutin vankilaan marihuanan käytöstä. Ulostenäyte oli kuitenkin negatiivinen. Kuti julkaisi vastaukseksi albumin nimeltä Expensive Shit.

Räppärit ovat nykypäivän felakuteja. Idoleja, nuoria johtajia. He antavat äänen globaalille afrikkalaiselle sukupolvelle, joka luo itse sääntönsä ja rakentaa uutta afrikkalaista identiteettiä.

Eteläafrikkalainen räppäri Hip Hop Pantsula on yksi heistä. Hän käveli äskettäin dj Zondin kanssa yli 6 000 kilometriä eteläisen Afrikan halki panafrikkalaisen yhteisöllisyyden puolesta. He tekivät sen, jotta hiv/aids-tietoisuus lisääntyisi ja alueen nuoret voimaantuisivat.

Kävely alkoi Botswanasta ja päättyi Keniaan. Matkan aikana Pantsula äänitti levyn, jonka yhteydessä kuvattiin dokumenttielokuva Darala Walk. Se ilmestyy alkuvuodesta.

Tempauksen viesti on selkeä. Hip Hop Pantsula on isokokoinen, omien sanojensa mukaan suorastaan ”läski”. Hän toteaakin, että ”jos kaksi ylipainoista räppäriä Johannesburgista onnistuu kävelemään tuollaisen matkan, ihminen pystyy mihin tahansa!”

KARRI MIETTINEN

Kirjoittaja on rap-artisti Paleface.

Maaliskuu 1/2014