Sarah Aydi ja Aseel Abu Kamel opiskelevat viestintää Birzeitin yliopistossa. He ottavat päivittäin useita selfieitä ja viestittelevät Snapchat-sovelluksella.

Länsiranta: Tieto siirtyy hitaasti

Muualla maailmassa ihmiset selailevat huoletta älypuhelintaan, mutta palestiinalaiset ovat yhä hitaan ja tökkivän 2G-verkon varassa.

Viime kesänä Länsirannan kaduilla ei jahdattu Pokémon Go -mobiilipelin hahmoja. Sovellus perustuu älypuhelimen paikkatietoihin, ja sellaiset eivät palestiinalaisella liittymällä toimi.

Palestiinalaiset joutuvat tyytymään 2G-teknologiaan.

2G-mobiiliverkko kehitettiin 1990-luvun tarpeisiin. Yksinkertainen internetin selailu onnistuu, mutta tiedonsiirto on tuskastuttavan hidasta.

Nopeampi 3G-verkko otettiin käyttöön maailmalla yli kymmenen vuotta sitten. Sillä voi vaivatta jakaa valokuvia, päivittää Twitter-tiliä ja kuunnella musiikkia internetin kautta. Israel kuitenkin kielsi 3G-verkon palestiinalaisilta turvallisuussyistä. Moni palestiinalainen asiantuntija uskoo, että Israel turvaa päätöksellä omia taloudellisia ja poliittisia etujaan.

”En voi aamuisin työmatkallani lukea edes sähköpostejani.”

”En voi aamuisin työmatkallani lukea edes sähköpostejani”, toteaa palestiinalainen ihmisoikeusaktivisti Issa Amro, joka työskentelee online-teknologiaa kehittävässä yrityksessä Hebronissa.

”Ulkomailla olen käyttänyt sovelluksia, jotka auttavat löytämään kahviloita ja kauppoja. Länsirannalla ei toimi edes gps-paikannin.”

Aamuruuhkassa Amro voi vain tuijottaa keltaisen bussin ikkunasta ulos. Älypuhelinta on turha näppäillä, sillä internetiin pääsee vain, jos hakeutuu langattoman lähiverkon eli wifin äärelle esimerkiksi koteihin tai ravintoloihin.

Nuoria ärsyttää

Kaksi kolmesta palestiinalaisesta on alle 30-vuotias. Rajoitettu pääsy internetiin ärsyttää eniten nuoria, jotka ovat kiinnostuneita älypuhelimen uusista sovelluksista.

Mahmoud Mohammed, Sara Abu Alrub ja Qusai Zain Aldeen kertovat, ettei suuri osa mobiilisovelluksista toimi Länsirannalla.

Kolmikko opiskelee englantia Jeninin amerikkalaisessa yliopistossa, jossa langaton lähiverkko on toiminut muutaman vuoden. Ympärillä laahustaa opiskelijoita, jotka sormeilevat keskittyneesti älypuhelimiaan. Mohammed nyökkää heihin päin ja huomauttaa, että ehkä on hyvä, ettei internetyhteyttä ole jatkuvasti.

”Palestiinalaiset nuoret roikkuvat koko ajan puhelimissaan”, Abu Alrub toteaa.

”Viime lukuvuonna yliopisto esti pääsyn Facebookiin ja YouTubeen, jotta opiskelijat eivät käyttäisi niitä oppitunneilla”, Zain Aldeen kertoo.

Mohammed esittelee puhelimiaan ja kertoo, että jotkut palestiinalaiset ovat hankkineet kaksi liittymää. Palestiinalaisella liittymällä voi pitää yhteyttä perheeseen ja ystäviin, israelilaisella taas pääsee nopeampaan 3G-verkkoon.

Edullisemmin Israelista

Amro Shaban (oik.) myy matkapuhelimia Nablusin keskustassa. Apulaisena työskentelee Jamal Ksas.
Amro Shaban (oik.) myy matkapuhelimia Nablusin keskustassa. Apulaisena työskentelee Jamal Ksas.

Länsirannalla toimii myös israelilaisia teleyhtiöitä. Ne tarjoavat 3G:llä varustettuja liittymiä, joita käyttävät pääasiassa israelilaiset. He asuvat siirtokunnissa, joita Israel on rakentanut kansainvälisen lain vastaisesti ympäri Länsirantaa.

”En tunne oloani tasa-arvoiseksi, koska laittomasti asuvat israelilaiset siirtokuntalaiset pääsevät internetiin nopeasti koko ajan”, Issa Amro sanoo.

Länsirannan palestiinalaiset voivat periaatteessa hankkia israelilaisen liittymän, joka maksaa vähemmän kuin palestiinalainen liittymä. Useimmat palestiinalaiset eivät kuitenkaan halua tukea israelilaisia yrityksiä poliittisista ja taloudellisista syistä.

Kun Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama saapui vierailulle Länsirannalle vuonna 2013, palestiinalaiset olivat pystyttäneet häntä varten suuret mainostaulut: ”Presidentti Obama, älä tuo älypuhelintasi Ramallahiin. Sinulla ei ole pääsyä internetiin: Palestiinassa ei ole 3G:tä.”

Israelissa on käytössä 4G- ja paikoin 5G-verkko. Esimerkiksi Tel Avivissa, vain 25 kilometrin päässä Länsirannan rajasta, toimii kaikille avoin internet.

Israel on vastuussa tietoverkoista ja taajuuksien myöntämisestä palestiinalaisalueilla. Näin on määritelty Oslon sopimuksessa, jonka israelilaiset ja palestiinalaiset johtajat allekirjoittivat 1990-luvun puolivälissä.

Sopimus määrittelee yhä Israelin ja palestiinalaishallinnon suhteita.

Portti maailmaan

Marraskuussa 2015 Israel vihdoin myöntyi siihen, että palestiinalaiset teleyhtiöt saavat ottaa käyttöön 3G-mobiiliverkon. Käytännössä se toteutuu ehkä kesällä 2017, toteaa Khalid Rabayeh, Jeninin amerikkalaisen yliopiston informaatioteknologian laitoksen johtaja.

It-ammattilaiset odottavat 3G:tä innokkaasti.

”Voisimme vihdoin käyttää älypuhelimen sovelluksia”, Issa Amro sanoo.

Palestiinalaiset it-yritykset toivovat, että 3G lisää mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Ne ovat pelänneet jäävänsä sivuun teknologian kehityksestä, sillä suuri osa maailmalla kehitettävistä sovelluksista vaatii jatkuvaa pääsyä internetiin.

”Moni teknologiayritys ei voi myydä omia palvelujaan Länsirannalla”, Amro huomauttaa.

Hän lisää, että nopea 3G-verkko mahdollistaa myös jouhevamman yhteydenpidon sukulaisiin ja ystäviin, jotka asuvat ulkomailla.

TEKSTI HEIDI HÖÖK
KUVAT PETRI KANGAS

Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Hän työskentelee hanketyöntekijänä Kansanvalistusseuran mediakoulutusprojektissa, joka tekee yhteistyötä Länsirannan yliopistojen kanssa.

Joulukuu 4/2016