Rambo Kanambon sisällä meiniki on kuin diskossa, eikä omia ajatuksiaan tahdo aina edes kuulla. Etupenkille matkustajilla on samanlainen kiire kuin Linnanmäen vuoristoradassa.

Organisoitu liikennekaaos

Kenian pääkaupunki on täysin riippuvainen matatu-minibusseistaan. Kilpailu asiakkaista on kuitenkin niin kova, että busseja tuunataan tuhansilla euroilla. Nyt kilpailu kasvaa myös taksimarkkinoilla.  

Punaiseen takkiin sonnustautunut Fash vilkuttaa vimmatusti räikeänpinkin minibussin edessä Tom Mboya-kadulla Kenian pääkaupungin Nairobin keskustassa.

“70 shillinkiä Kiambuun! Ey ey eyyyyyy!”

Hän lyö kämmenellään bussin kylkeen ja viheltää ohikulkijoille.

Mainostettu hinta, 70 Kenian shillinkiä eli noin 60 eurosenttiä, on oikeastaan ylihintaa Kiambuun, jonne lippu maksaa yleensä vajaat 50 senttiä. Mutta pinkki bussi ei ole mikä tahansa bussi. Se on äärimmäisen tuunattu matatu, joiksi paikallisbusseja Nairobissa kutsutaan.

“Fash” onkin vain lempinimi ja lyhenne englanninkielen fashionista, mikä tarkoittaa muotia. Fash on matatu-koordinaattori. Ilman hänen kaltaisiaan keskusta olisi ihan tukossa – tai siis vielä pahemmin tukossa kuin se nyt on.

Tuunauksella kilpailuetua

Vaikka se ei ulkopuoliselle siltä vaikuta, kaikki on suunniteltu ja bussit lähtevät tietyistä sovituista paikoista tiettyihin määränpäihin. Se, kuka pääsee ajamaan mitäkin reittiä, on tarkkaan valvottu ja etukäteen päätetty. Aikatauluja ei ole, vaan matka alkaa silloin kun bussi on täynnä.

Pinkki matatu on matkalla Kiambuun, joka on osa Nairobin metropolialuetta, mutta periaatteessa oma kaupunki pääkaupungin pohjoispuolella. Paisuva pääkaupunki kasvaa varmasti pian kiinni Kiambuun.

“Bussi täyttyy aina, ja paljon nopeammin kuin muut Kiambuun menevät matatut”, Fash kertoo.

Nuoriso rakastaa hänen mukaansa sitä. Rahaa itse bussin ostamiseen ja sen tuunaamiseen meni 8 miljoonaa shillinkiä, eli lähes 70 000 euroa.

Nairobilaiset ovat täysin riippuvaisia matatuistaan – ilman niitä koko kaupunki pysähtyy. Samalla kilpailu matkustajista on niin kova, että jotkut menevät äärimmäisyyksiin houkutellakseen asiakkaita.

“Jos matatussa ei ole wifiä, peli on menetetty heti kättelyssä”, sanoo matatunkuljettaja George Macharia.

Hän ajaa kaupungissa jo tunnetuksi tullutta Rambo Kanambo -nimistä matatua, joka kulkee keskustasta lähelle Nairobin lentokenttää.

“Meillä pyörii musiikkivideoita näytöillä, on tietenkin wifi, VIP-osio etuosassa ja kaupungin siisteimmät penkit”, Marcharia luettelee.

Kaikki on tehty asiakkaita varten ja heidän toiveiden mukaan. Nuoriso pitää musiikista ja haluavat päästä nettiin matkan aikana, Macharia sanoo.

Akvaariokalat kuolivat

Bussi on nyt Macharian mielestä jo vähän kulunut, pian pitää antaa sille uusi pintamaalikerros. Muutaman kuukauden välein pitää hänen mielestään maalata uudet graffitit tai asiakkaat tylsistyvät ja suosivat uudempia busseja.

Ja jos miettii, mikä on tällä hetkellä “kuuminta hottia”, se selviää katsomalla Nairobin matatuja. On jalkapallojoukkueita, poliittisia kannanottoja, musiikkiartisteja ja supersankareita.

“Hulluinta, mitä olen nähnyt, on yksi matatu, jossa on maksulliset tv-kanavat, ja jotkut ovat myös yrittäneet pitää akvaariokaloja matatuissa”, Macharia sanoo.

Se tarina onkin tuttu monelle nairobilaiselle, ja huhujen mukaan kalat eivät pitkään pärjänneet hölskyvässä bussissa.

Tuunatuilla matatuilla on Fashin mukaan myös toinen etu – niillä on parhaat kuljettajat, jotka osaavat taitavasti navigoida Nairobin lamaannuttavien ruuhkien läpi. Siksi matkustajat ovat myös valmiita maksamaan kyydistä hiukan ylihintaa.

Kaupunki kasvaa kiivaasti

Nairobi kasvaa huimaa vauhtia, ja kolmenkymmenen vuoden päästä asukkaita arvioidaan olevan jopa 14 miljoonaa nykyisen 3,5 miljoonan sijaan.

Samalla keskiluokka kasvaa, ja moni kaupunkilainen toivoo mukavimpia tapoja matkustaa kuin äänekkäillä ja joskus holtittomasti ajavilla matatuilla.

Kaupunkiin onkin viime vuosina tullut uusia taksisovelluksia tiuhaan tahtiin. On Uberia, Taxifyta, Little Cabia, ja yksi uusimmista on suomalainen Nopia, joka ajaa sähköautoilla.

Mutta matatut eivät Fashin mukaan kilpaile samoista matkustajista.

“Uber-kyyti maksaa jopa kymmenen kertaa enemmän kuin matatukyyti”, hän sanoo.

Mutta Uber haluaa myös palan matatukakkua. Yhtiö testaa parhaillaan uutta toimintoa Meksikossa ja Intiassa, ja toivoo pian tuovan sen myös Nairobiin. Sen avulla matkustajat voisivat varata paikan matatusta etukäteen, ja seurata bussin liikkeitä sovelluksen avulla.

Taksinkuljettajan tienestit pieniä

Mutta uudet taksisovelluksen kilpailevat vanhojen, perinteisten taksien kanssa, eikä se ole aina rehtiä kilpailua, kertoo John Bongo.

Hän ajaa sekä Uberilla että Taxifylla, ja siirtyi kuljettajaksi vasta pari vuotta sitten. Ennen sitä hän työskenteli lentokentällä catering-palvelun riveissä.

“Matatujen kanssa emme siinä mielessä kilpaile, mutta perinteisiä takseja kuljettavat yrittävät aina välillä saada meidät pulaan”, hän kertoo.

Kerran hän odotti asiakasta tavallisen taksin takana, kun ikkunaan koputti poliisi. Edessä seisova oli kutsunut poliisin paikalle, koska Bongo oli hänen mielestään pysäköinyt väärin.

“Se on nyt sellaista pientä niskoittelua”, Bongo sanoo.

Syyskuussa jotkut taksisovelluksia käyttävistä kuljettajista eivät uskaltaneet ajaa Nairobin lentokentille, koska perinteisten taksien kuljettajat olivat uhanneet rikkoa heidän renkaitaan.

Uberilla, Taxifylla ja Little Cabilla ajava Malachi Johnson puolestaan haikailee takaisin aikaan, jolloin ajoi vielä tavallista taksia.

“Hintataso on nyt ihan hävytön, meille ei jää käteen yhtään mitään. Ja sen jälkeen, kun tuli vielä halvemmat vaihtoehdot, Uber Chap Chap ja Taxify Go, ei joskus ole edes järkeä ottaa matkustajia, koska bensa maksaa enemmän kuin mitä minulle jäisi.”

Uber Chap Chap ja Taxify Go-palveluihin voi rekisteröityä, jos on pienempi auto. Ajatus on, että hinta voi olla halvempi, koska moottori on pienempi ja polttoaineenkulutus siten alhaisempi.

“Ehkä rupean myymään hedelmiä kadulla, se on kohta kannattavampaa”, hän sanoo, ja ostaa ruuhkassa seisovan autonsa ikkunan läpi keltaisen banaanin välipalaksi.

TEKSTI JA KUVA LISELOTT LINDSTRÖM

Kirjoittaja on Kenian Nairobissa asuva YLEn ja Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n vakituinen avustaja.

Joulukuu 4/2018