Peruskoulutus on ylitse muiden

Mitkä keksinnöt ovat edistäneet eniten inhimillistä kehitystä maailmassa? Kehitys-Utveckling kysyi, asiantuntijat vastasivat.

Tehtävä oli vaikea. Kehitys-Utveckling pyysi eri alojen asiantuntijoita listaamaan viisi sosiaalista tai yhteiskunnallista keksintöä, jotka ovat parantaneet eniten ihmisten hyvinvointia ja inhimillistä kehitystä maailmassa. Aikarajaksi sovittiin 150 viime vuotta.

Niin kutsuttuja keksintöjä jouduttiin vielä tarkentamaan.

Keksintöjen pitää hyödyttää mahdollisimman suurta ihmisjoukkoa. Suomessa tällaisia esimerkkejä ovat lapsilisä, kansaneläke ja maksuton peruskoulutus.

Raadille kerrottiin, että keksintöjen pitää hyödyttää mahdollisimman suurta ihmisjoukkoa. Suomessa tällaisia esimerkkejä ovat lapsilisä, kansaneläke ja maksuton peruskoulutus. Keksintöjen pitää olla myös yhteiskunnallisesti sovittuja. Esimerkiksi penisilliini, pyykinpesukone ja iPad eivät käy.

Muita eväitä raati ei saanut.

Vastaukset olivat hajanaisia, ja joitakin niistä piti niputtaa.

Esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmään liitettiin sosiaalivakuutus, ehdolliset sosiaaliavustukset ja sosiaalipolitiikka. Julkiseen terveydenhuoltoon ei otettu perhesuunnittelua ja äitiyshuoltoa eikä lasten rokotusohjelmaa, sillä niistä muodostettiin oma kokonaisuutensa eli äitien ja lasten terveyspalvelut.

Raadin jäsenet asettivat suosikkinsa järjestykseen niiden merkittävyyden perusteella.

Ykkössijasta sai viisi pistettä, kolmossijasta kolme ja viitossijasta yksi.

Jos pisteitä tuli yhtä paljon, voittaja oli se, joka oli saanut enemmän mainintoja. Esimerkiksi progressiivinen verotus ja sukupuolten tasa-arvo saivat kumpikin yhdeksän pistettä. Verotus päihitti tasa-arvon, koska se mainittiin kolmesti ja tasa-arvo kahdesti.

Ykkössija oli kiistaton. Yhdeksän kymmenestä raadin jäsenestä nosti yleisen oppivelvollisuuden ja peruskoulun listalleen, ja heistä viisi ensimmäiseksi. Peruskoulua kuvattiin ”lähes jokaisen lapsen etuoikeudeksi ja velvollisuudeksi”.

Myös kakkos- ja kolmossijat erottuivat kirkkaasti. Sosiaaliturvajärjestelmä sai karkeasti puolet peruskoulutuksen pisteistä ja ylsi hopeasijalle. Sen kintereillä oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

Niiden jälkeen pisteet alkoivat selvästi hajaantua.

Kehitys-Utvecklingin raatiin kuuluivat:

  • Per Ashorn, Tampereen yliopiston lastentautiopin professori
  • Kimmo Kiljunen, valtiotieteen tohtori, politiikko ja tietokirjailija
  • Teemu Leinonen, Aalto-yliopiston uuden median muotoilun ja oppimisen professori
  • Ritva Reinikka, taloustieteen tohtori ja entinen Maailmanpankin johtaja
  • Risto Rinne, Turun yliopiston kasvatustieteen professori
  • Iina Soiri, Pohjoismaisen Afrikka-instituutin johtaja
  • Ilkka Taipale, sosiaalilääketieteen dosentti ja lääkäri
  • Matti Tuomala, Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori
  • Oras Tynkkynen, Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran vanhempi neuvonantaja (luonnonvarat ja ilmastonmuutos)
  • Ronald Wiman, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämispäällikkö

TOP 10: Hyvinvoinnin huippukeksinnöt

1. Yleinen oppivelvollisuus ja peruskoulu

35 pistettä ja 9 mainintaa

Ehdoton ykkönen. Iina Soirista jopa mullistavan vallankumouksellinen keksintö. Kimmo Kiljuselle oppivelvollisuus on yksi keskeisimpiä yksilön ja yhteiskunnan kehitysedellytyksiä.

Oras Tynkkynen: ”Peruskoulutus on avainasemassa köyhyyden vähentämisessä, väestönkasvun hillitsemisessä ja tasa-arvon edistämisessä.”

Oras Tynkkynen perustelee, että peruskoulutus on avainasemassa köyhyyden vähentämisessä, väestönkasvun hillitsemisessä ja tasa-arvon edistämisessä.

Yli 90 prosenttia kehittyvien maiden lapsista aloittaa peruskoulun. Risto Rinne toteaa, että luku- ja kirjoitustaidottomuus on vähentynyt jyrkästi. Hänestä koulunkäynti edistää kansalaistaitoja, kuten laskutaitoa, yhteiskunnallista tietämystä ja kansainvälistä ymmärrystä.

Teemu Leinonen muistuttaa, että laadukas perusopetus puuttuu yhä monelta lapselta. Hänestä koulutus on parasta sosiaali- ja talouspolitiikkaa sekä rauhantyötä. Myös kouluruoka on hänestä tärkeä.

2. Sosiaaliturvajärjestelmä

19 pistettä ja 7 mainintaa

sosiaaliturvaKehittyvissä maissa yli 90 prosenttia työpaikoista syntyy yksityiselle sektorille eli yrityksiin. Sosiaaliturvajärjestelmät auttavat silloin, jos sairastuu tai joutuu työttömäksi, Ritva Reinikka perustelee.

Ronald Wiman kannattaa yhdenvertaista oikeutta perusturvaan ja -palveluihin. Hänestä perusturva kaikille ratkaisisi äärimmäisen köyhyyden ongelman ”kertaheitolla” ja tulee usein halvemmaksi kuin tarkkaan kohdennettu valikoiva sosiaaliturva.

Matti Tuomala listasi sosiaalivakuutuksen, josta saa turvaa eläkkeellä, sairaana ja työttömänä.

Iina Soiri perustelee, että yhdenvertaiset taloudelliset tukijärjestelmät turvaavat yhteiskunnan heikompien lenkkien pysymisen mukana. Hän liittäisi sosiaaliturvajärjestelmän kylkiäiseksi ”oikeudenmukaisen progressiivisen verotuksen”.

3. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus

17 pistettä ja 4 mainintaa

äänestysÄänioikeus on demokratian kulmakivi, ja demokraattisuus puolestaan tukee ihmisoikeuksia, vähentää köyhyyttä ja edistää rauhaa, Oras Tynkkynen perustelee.

Äänioikeus oli alkujaan sidottu säätyyn, varallisuuteen, rotuun ja sukupuoleen.

Risto Rinne toteaa, että yleinen ja yhtäläinen äänioikeus voimisti kansan valtaa, vastuuta ja osallisuutta yhteiskunnan toiminnassa. Sen ansiosta yksinvaltaiset järjestelmät on syrjäytetty suurimmassa osassa maailmaa ja demokraattiset yhteiskunnat ovat lisääntyneet.

Korkea äänestysprosentti on heijastanut kansalaisten luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin, Matti Tuomala muistuttaa. Hän lisää, että näin ei ole enää Suomessa.

4. Progressiivinen verotus

9 pistettä ja 3 mainintaa

Tulojen mukaan porrastettu verotus vähentää kansan eriarvoisuutta ja mahdollistaa inhimilliselle kehitykselle välttämättömät rahasatsaukset, Oras Tynkkynen perustelee.

Kimmo Kiljunen: ”Tulo- ja omaisuusverot sekä tasaavat tulonjakoa että antavat yhteiskunnille voimavaroja toteuttaa yhteisvastuuta.”

Kimmo Kiljunen toteaa, että tulo- ja omaisuusverot sekä tasaavat tulonjakoa että antavat yhteiskunnille voimavaroja toteuttaa yhteisvastuuta.

Myös Matti Tuomala nostaa progressiivisen verotuksen listalleen.

Hän toteaa, että sata vuotta sitten verotulot Pohjoismaissa olivat noin kymmenen prosenttia kansantulosta. Osuus oli samaa luokkaa kuin monessa kehitysmaassa nykyisin. Pohjoismaissa verotuksen progressiivisuutta on vähennetty, ja pitkälti tämän seurauksena tuloerot ovat kasvaneet merkittävästi.

5. Sukupuolten tasa-arvo

9 pistettä ja 2 mainintaa

Kärkisijoilla Ilkka Taipaleen ja Ronald Wimanin listoilla. Taipale toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on ”seuraava porras innovaatioiden tiellä”.

Ilkka Taipale: ”Valtioissa, joissa naiset tai miehet ovat alistetussa asemassa, puolet väestöstä ei saa kykyjään käyttöön.”

Valtioissa, joissa naiset tai miehet ovat alistetussa asemassa, puolet väestöstä ei saa kykyjään käyttöön, Taipale jatkaa. Hänestä sukupuolten tasa-arvo ei toteudu itsestään vaan vaatii järjestäytynyttä toimintaa ja poliittista tahtoa.

Wiman lisää, että sukupuolten tasa-arvo vaatii yhteiskunnassa useita ”hitaita muutoksia”, joita voidaan toki edistää esimerkiksi lainsäädännöllä.

6. Sananvapaus ja tiedonvälitys

8 pistettä ja 4 mainintaa

sananvapausRisto Rinne lisäisi kokonaisuuteen myös kirjapainotaidon. Sen jälkeen kokonaisuutta voi hänen mielestään kutsua kolmanneksi valtiomahdiksi, joka pakottaa vallanpitäjät ottamaan huomioon vapaan kansalaiskeskustelun, ihmisoikeudet ja kansalaisvapauden.

Iina Soirista riippumaton, puolueeton ja ei-kaupallinen tiedonvälitys purkaa yhteiskunnan tietomonopoleja ja mahdollistaa myös vallanpitäjien vartioinnin.

Ritva Reinikka pitää tärkeänä, että kansalaiset pääsevät tiedon lähteille. Se taas mahdollistaa osallistumisen yhteiskuntaan, mikä on ”avain ihmisten hyvinvointiin ja kehitykseen”.

7. Äitien ja lasten terveyspalvelut

8 pistettä ja 2 mainintaa

terveydenhuoltoIina Soiri nostaa listansa kakkossijalle perhesuunnittelun ja äitiyshuollon, jotka pitävät äidit ja harkitusti hankitut lapset hengissä ja pelastaa ”monilapsisuuden niukkuudelta”.

Soiri toteaa myös, että perhesuunnittelu vapautti naiset ja naisen vartalon.

Kimmo Kiljunen nostaa esiin lasten rokotusohjelmat ripulia ja tartuntatauteja vastaan.

Hänestä rokotusohjelmat ovat ”keskeisin syy lapsikuolleisuuden nopeaan vähenemiseen ja hallitsemattoman väestönkasvun taittumiseen viimeisen puolen vuosisadan aikana”. Esimerkiksi YK:n lastenavun rahastolla Unicefilla on maailmanlaajuisia rokotusohjelmia. Silti noin 6,6 miljoonaa lasta kuolee vuodessa aliravitsemukseen ja sairauksiin, jotka olisi helppo estää.

8. Yhdistyneet kansakunnat

6 pistettä ja 2 mainintaa

ykYhdistyneet kansakunnat perustettiin Kansainliiton korvaajaksi San Franciscossa vuonna 1945, jolloin toinen maailmansota oli juuri päättynyt.

Oras Tynkkynen toteaa, että YK on puutteistaan huolimatta syventänyt kansainvälistä yhteistyötä, hillinnyt konflikteja ja synnyttänyt lukuisia kansainvälisiä sopimuksia.

Risto Rinne on Tynkkysen linjoilla. Hänestä yksi maailmanjärjestön tärkeimpiä saavutuksia on lastenoikeuksien julistus vuodelta 1959.

Julistuksessa todetaan, että lapsen tulee saada nauttia erityistä suojelua. Lisäksi lapselle ”tulee lainsäädännöllä tai muulla tavoin suoda edellytykset ruumiillisesti, henkisesti, moraalisesti, sielullisesti ja sosiaalisesti terveeseen ja normaaliin kehitykseen vapaissa ja ihmisarvon mukaisissa oloissa”.

9. Julkinen terveydenhuolto

5 pistettä ja 3 mainintaa

Matti Tuomalan, Kimmo Kiljusen ja Per Ashornin valinta.

Kiljunen toteaa, että julkisena palveluna tuotettu terveydenhuolto on ”keskeisin vaikuttaja yleisessä kansanterveydessä”. Se pyrkii takaamaan kansalaisten hoidon varallisuudesta riippumatta ja ehkäisee tehokkaasti tartuntatautien leviämistä.

Ashorn niputtaa terveydenhuollon, koulutuksen ja sosiaaliturvan hyvinvoinnin sosiaalisiin edellytyksiin, jotka hän luokittelee ihmisoikeuksiksi.

10. Ihmisoikeuksien julistus

5 pistettä ja 1 maininta

Teemu Leinonen nostaa omaksi ykköskohdakseen YK:n ihmisoikeuksien julistuksen vuodelta 1948, joka on ”ensimmäinen yritys luoda maailma, jossa on yhteisesti sovittu tietyistä periaatteista”.

Teemu Leinonen: ”YK:n ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948 on ensimmäinen yritys luoda maailma, jossa on yhteisesti sovittu tietyistä periaatteista.”

Julistuksessa tärkein on ajatus siitä, että jokainen ihminen on vapaa ja tasavertainen arvoltaan ja oikeuksiltaan. Leinonen toteaa, että ihmisoikeuksien julistus on toiminut useiden kansainvälisten sopimusten ja kansainvälisen oikeuden perustana.

Muita ehdotuksia

Alla on esimerkkejä muista sosiaalisista keksinnöistä, jotka eivät yltäneet listalle.

  • Kansalaisjärjestöt: ”Valtio on vain tyhjä kuori, jos kansalaiset eivät voi vapaasti toimia niiden asioiden puolesta, joita he pitävät tärkeinä. Suomi on hyvä esimerkki vapaaehtoistyöstä, sillä kansalaisjärjestöjä on 120 000 ja talkooperinne on elävä.” – Ilkka Taipale
  • Oikeusvaltioperiaate: ”Nojautuu ajatukseen, jonka mukaan kansalaiset toimivat yhteisesti hyväksyttyjen sopimusten mukaisesti.” – Per Ashorn
  • Oikeusasiamies: ”Antaa kansalaisille mahdollisuuden arvostella ja toimia viranomaisten mielivaltaa vastaan. Ponteva pohjoismainen keksintö, jolla on juuret sekä antiikin ajoissa että Kiinassa.” – Iina Soiri
  • Elinkeinovapaus: ”Oikeus harjoittaa elinkeinoja luo työpaikkoja, innovaatioita ja hyvinvointia.” – Oras Tynkkynen
  • Kirjastolaitos: ”Maksuton kirjastolaitos on ollut kansanvalistuksen kulmakivi aina lukutaidon opettamisesta lähtien.” – Risto Rinne
  • Konsensus: ”Poliittisten ristiriitojen sovittelu takaa yhteiskunnan vakauden.” – Ilkka Taipale
  • Ammatillinen järjestäytymisoikeus: ”Työntekijöiden kollektiivinen neuvottelu- ja työtaisteluoikeus on tärkein tekijä turvaamassa ansiokehitystä, joka luo ostovoimaa, johon talouskasvu pohjautuu.” – Kimmo Kiljunen
  • Ympäristönsuojelu: ”Inhimillistä kehitystä ei voi erottaa fyysisestä maailmasta ja asuinympäristöstä.” – Ritva Reinikka
  • Energiantuotanto: ”Ihmisten hyvinvointi on paljolti rakennettu lisääntyneen tuottavuuden varaan, ja se taas perustuu varastoidun fossiilisen energian käyttöön. Tulevaisuuden suuria kysymyksiä on, millä fossiilinen energia tulisi korvata.” – Per Ashorn
  • Wikipedia-yhteisö: ”On rakentanut maailman suurimman tietosanakirjan. Wikipediassa on yli 35 miljoonaa artikkelia. Jokainen sivuston vierailija voi muokata sisältöä tai aloittaa uuden artikkelin kirjoittamisen.” – Teemu Leinonen

TEKSTI PÄIVI ÄNGESLEVÄ

KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN

Maaliskuu 1/2016