Suurlähettiläs oivalsi, että kaiken ei tarvitse olla valmista

Klaus Korhonen oppi, miten valtioita kannattaa houkutella asekauppasopimukseen. 

”Vuosi kansainvälisen asekauppasopimuksen puheenjohtajana jäi juuri taakse. Kannustin valtioita sitoutumaan sopimukseen, jolla pyritään sääntelemään tavanomaisten aseiden kauppaa ja estämään aseiden vienti esimerkiksi silloin, kun niitä aiotaan käyttää rikoksiin ja siviilejä vastaan.

Tavanomaisia aseita ovat esimerkiksi miinat, tankit ja rynnäkkökiväärit. Niillä tapetaan yli puoli miljoonaa ihmistä vuodessa. Uhreiksi joutuvat myös naiset ja lapset.

Sain työssäni uutta innostusta ja uskoa ihmisiin.

Tapasin esimerkiksi afrikkalaisia, joiden kotimaassa on sisällissota ja jotka siitä huolimatta haluavat työskennellä laittomien asevirtojen pysäyttämiseksi koko maailmassa.

”Pitää olla tahdikas ja kunnioittava, sillä kyse on suvereenin valtion suvereenista päätöksestä liittyä sopimukseen. Myönteisyys auttaa.”

Neuvottelut valtioiden edustajien kanssa vaativat huolellista valmistautumista. On keskusteltava siitä, mikä on heille tärkeää. Pitää olla tahdikas ja kunnioittava, sillä kyse on suvereenin valtion suvereenista päätöksestä liittyä sopimukseen. Myönteisyys auttaa. Jos aloittaa valtion ongelmista, keskustelukumppani vetäytyy helposti.

Korostin, että kaiken ei tarvitse olla valmista, kun tulee mukaan. Tukea aseiden valvontaan saa vapaaehtoisrahastosta, johon kerättiin 1,7 miljoonaa euroa kahdessa kuukaudessa.

Asioista pitää kertoa selkeästi, kristallinkirkkaasti.

Epäluuloa ja varautuneisuutta riittää. Valtioiden edustajat ovat huolissaan kotimaansa turvallisuudesta. He voivat luulla, että sopimus estää perinteisten aseiden ostamisen kansalliseen puolustukseen. Pelissä ovat myös yksityiset edut. Aseisiin kytkeytyy paljon rahaa, korruptiota ja valtaa.

Sopimuksen on ratifioinut 92 valtiota, joista viisi liittyi viime vuonna. Todellinen tulos näkyy vasta myöhemmin, Suomen kauden jälkeen.”

KLAUS KORHONEN

IKÄ: 56

KOULUTUS: Valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta vuonna 1986

TYÖSKENTELI: Kansainvälisen asekauppasopimuksen (ATT) puheenjohtajana vuosina 2016–2017. Sopimus astui voimaan vuonna 2014, ja Suomi oli kolmas puheenjohtajamaa.

JATKAA TYÖHÖN: Toiminut asevalvontasuurlähettiläänä ulkoministeriössä vuodesta 2013 ja palaa tehtäväänsä

TEKSTI PÄIVI ÄNGESLEVÄ KUVA SAMULI SIIRALA

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Syyskuu 3/2017