Tukea kehitysmaiden taloudelle

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen haluaa yritykset mukaan kehitysyhteistyöhön. 

”Nyt on aika lopettaa surkuttelu, kääriä hihat ja ryhtyä töihin”, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) sanoo.

Mykkänen nimitettiin ministeriksi kesäkuussa. Hän astui kehityspolitiikan johtoon tilanteessa, jossa kehitysyhteistyön määrärahoja on leikattu ja painopisteet määritelty kehityspoliittisessa selonteossa. Mitä ministerille jää enää päätettäväksi?

Paljon, Mykkänen sanoo.

Mykkäselle erityisen tärkeitä kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen asema sekä kehitysmaiden talouksien kehittäminen. Naisten ja tyttöjen asema paranee etenkin koulutuksen avulla. Kaikkien lasten on saatava laadukas peruskoulutus, mutta myös ammatillinen tai korkeakoulutus.

”Koulutuksen tasa-arvo on väylä yhteiskuntien keskiluokkaistumiseen.”

”Koulutuksen tasa-arvo on väylä yhteiskuntien keskiluokkaistumiseen. Ei voi olla niin, että vain eliitti lähettää lapsensa ulkomaisiin korkeakouluihin. Sellaisista yhteiskunnista tulee helposti harvainvaltoja.”

Mykkänen muistuttaa, että äärimmäinen köyhyys on vähentynyt. Talouden kestävä kehitys on mahdollista kehitysmaissa. Se tarkoittaa ennen kaikkea tukea yrittäjyyteen, infrastruktuurin parantamiseen, toimivaan demokratiaan, veronkantokykyyn ja kestävään energiantuotantoon. Mykkänen uskoo, että pitkällä aikavälillä talouden peruspilareiden parantaminen auttaa myös kaikkein köyhimpiä ihmisiä.

”Esimerkiksi kehitysrahoitusyhtiö Finnfund tukee Keniassa Afrikan suurimman tuulipuiston rakentamista. Kestävä ja halpa energia edesauttaa lannoiteteollisuutta. Halvat lannoitteet parantavat puolestaan pienviljelijöiden satoa.”

Kehitysmaiden talouden tukeminen vaikuttaa myös Euroopan pakolaistilanteeseen.

”Toki meidän täytyy antaa humanitaarista apua pakolaisille, mutta se on vain ensiapua. Pitkällä aikavälillä maiden taloutta on kehitettävä niin, että ihmisten ei välttämättä tarvitse lähteä kotimaastaan.”

Suurempia ja vaikuttavampia kehitysyhteistyön hankkeita, niitä Mykkänen haluaa nähdä nykyistä enemmän. Suomen ei kannata tukea pieniä hankkeita kaikkialla.

”Pieni toimija, kuten Suomi, voi saada parhaat tulokset vain keskittymällä isompiin kokonaisuuksiin.”

”Pieni toimija, kuten Suomi, voi saada parhaat tulokset vain keskittymällä isompiin kokonaisuuksiin.”

Kehitysyhteistyöjärjestöjen rahoituksesta leikattiin viime vuonna 40 prosenttia, mikä herätti paljon arvostelua.

”Toivon, että mahdollisimman moni järjestö tuo osaamistaan hankkeisiin. Kun valitsemme työlle parhaat toteuttajat, saamme entistä parempia tuloksia.”

Kehitysyhteistyön rönsyjen karsiminen tarkoittaa myös maantieteellistä keskittymistä. Maailman köyhyyskysymys ja ilmastonmuutoksen vauhti ratkeavat pitkälti Afrikassa, joten sinne suomalaisten yritysten ja kehitysyhteistyön on suunnattava nykyistä enemmän.

”Afrikan maiden kaupungistuminen on megatrendi. Rakentuvatko kaupungit taloudellisesti kestäviksi vai slummiutuvatko ne? Miten ruoka-, liikenne- ja energiakysymykset ratkaistaan?”

Mykkänen haluaa tuoda suomalaiset yritykset vahvasti mukaan työhön. Finnfundin rooli kehitysmaiden talouden kohentamisessa yritysten kanssa on keskeinen. Mykkänen on seurannut keskustelua Finnfundin avoimuudesta ja tuloksista. Hän toteaa, että työn pitää perustua reiluihin ja avoimiin pelisääntöihin.

”Yhteistyö Finnfundin kanssa vaatii yrityksiltä vahvaa yhteiskuntavastuuta, se on selvä asia.”

TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN

Syyskuu 3/2016