Tuplasokki tuhosi Liberian saavutuksia

Köyhien maiden pitäisi säästää pahan päivän varalle, mutta juuri köyhille maille ja niiden köyhimmille kansalaisille se on kaikkein vaikeinta, kirjoittaa Kristiina Karjanlahti.

Asuin ja työskentelin länsiafrikkalaisessa Liberiassa vuosina 2007–2011. Maata hallitsi Afrikan ensimmäinen vaaleilla valittu naispresidentti Ellen Johnson Sirleaf, pitkä sisällissota oli saatu loppumaan ja tunnelmat olivat muutenkin toiveikkaat.

Sisällissodan taustalla olivat maan rikkaat luonnonvarat. Nyt tavoitteena oli valjastaa ne konfliktin ylläpitämisen sijasta köyhyyden vähentämiseen ja kestävän tasa-arvoisemman kasvun luomiseen.

Alku onnistui. Epävakaiden vuosien aikana kertynyt velkataakka saatiin kevennettyä velkahelpotusprosessin (HIPC) kautta, ja Liberiaan virtasi kokoonsa nähden merkittäviä summia kehitysapua. Näitä varoilla panostettiin koulutukseen, terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin sekä hallinnon kapasiteetin vahvistamiseen.

Tuloksiakin tuli. Talous kasvoi ja köyhyysaste laski.

Vuonna 2014 Liberian positiivinen kehitys katkesi tuplasokkiin. Raaka-aineiden hinnat laskivat voimakkaasti ja lisäksi Ebola-tartunnat levisivät maahan. Sokit pyyhkivät pois osan edellisen vuosikymmenen hyvästä kehitystä, kun talous supistui vuositasolla keskimäärin 0,8 prosenttia vuosina 2014–2016.  Kriittisiä investointeja mineraali- ja muille talouden merkittäville sektoreille lykättiin, työttömyys kasvoi ja vientitulot laskivat. Köyhyysaste nousi takaisin yli 60 prosenttiin.

Liberian tapahtuvat kuvaavat hyvin köyhyyteen liittyvää epävarmuutta. Vähäisiä taloudellisia tai hallinnollisia resursseja ei ole helppo käyttää sokkeihin varautumiseen, jokapäiväisten haasteiden lisäksi.

Maissa, joissa iso osa väestöstä elää köyhyysrajan tuntumassa, sokkien vaikutukset tuntuvat kovimmin. Liberiassa raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen lasku heikensi maan vaihtosuhdetta ja valuuttakurssia. Tämä puolestaan nosti tuontiruuan hintaa, minkä vaikutukset etenkin köyhimpien ihmisten elintasoon olivat merkittävät. Ebola-epidemia niin ikään levisi laajimmalle maissa, joissa perusterveydenhuollon taso on alhainen sekä maan hallinnollinen ja taloudellinen kapasiteetti on rajallinen.

Tällä hetkellä odotukset Liberian kasvun ja kehityksen suhteen ovat kriisivuosien jälkeen jälleen kohentuneet ja Maailmanpankki odottaa talouden kasvun vahvistuvan lähelle 5 prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä.

TEKSTI KRISTIINA KARJANLAHTI

Kirjoittaja on vanhempi ekonomisti Suomen Pankin kansainvälisessä toimistossa. 

Joulukuu 4/2018