WWF Suomi on yksi kuudesta järjestöstä, jonka toiminnan tuloksellisuutta ulkoministeriö arvioi ensimmäisenä. WWF Suomen tuella on perustettu 14 000 hehtaarin alueelle kylämetsiä Indonesian Borneossa Keski-Kalimantanilla. Metsissä ei saa kaataa puita, mikä suojelee sademetsäluonnon monimuotoisuutta ja parantaa dayak-alkuperäiskansan elinehtoja.

Ulkoministeriö arvioi järjestöjen työn

Ensimmäiset tulokset järjestöjen työn tuloksellisuudesta julkistetaan kesällä.

Ulkoministeriö arvioi perusteellisesti kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä. Puntaroitavina ovat niiden järjestöjen ohjelmat, jotka saavat niin kutsuttua ohjelmatukea eli monivuotista rahoitusta tietyn kehitysyhteistyöohjelmansa toteuttamiseen.

Suurin osa ministeriön tuesta kansalaisjärjestöille on ohjelmatukea. Päätös järjestöjen työn arvioinnista tehtiin edellisellä hallituskaudella.

”Kansalaisjärjestöjen työn tuloksia ei ole aiemmin evaluoitu yhtä kattavasti”, ulkoministeriön kehitysevaluoinnin yksikön päällikkö Jyrki Pulkkinen sanoo.

Ulkoministeriössä arvioinnista käytetään sanaa evaluointi.

Kolmessa erässä

Ensimmäiset tulokset kuuden kansalaisjärjestön ohjelmista valmistuvat kesäkuussa. Järjestöt ovat Suomen Lähetysseura, WWF Suomi, Suomen Pakolaisapu, Taksvärkki, Reilu kauppa ja konfliktinratkaisujärjestö CMI.

Myös järjestöjen johtamis- ja raportointijärjestelmät arvioidaan.

Tulokset seuraavasta arviointikierroksesta julkistetaan keväällä 2017. Tuolloin arvioinnin kohteena ovat järjestöt, jotka tarjoavat humanitaarista apua ja kehitysyhteistyötä.

”Kolmannen osan on määrä valmistua kesällä 2017. Siinä evaluoidaan jäljellä olevat järjestöt ja vedetään yhteen koko sarjan tulokset”, Jyrki Pulkkinen kertoo.

Ulkoministeriö teettää arviot konsulttiyrityksillä, jotka valitaan tarjouskilpailuilla. Pulkkisen mukaan tuloksia hyödynnetään kansalaisjärjestöjen tukimuotojen uudistuksessa, jota valmistellaan parhaillaan ulkoministeriössä.

Ministeriö järjestää seuraavan ohjelmatuen hakukierroksen järjestöille vuonna 2017. Haku koskee ohjelmakautta 2018–2021.

Parempaa yhteistyötä

Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau uskoo, että ulkoministeriön arviointi auttaa kansalaisjärjestöjä kehittämään toimintaansa.

”Toivon myös, että yhteistyö kansalaisjärjestöjen ja ulkoministeriön kanssa paranee entisestään, kun ohjelmatukea uudistetaan.”

Myös kansalaisjärjestöt ovat kehittäneet omia järjestelmiä tulostensa arvioimiseksi. Esimerkiksi Lähetysseura arvioi kaikki hankkeensa, joihin se on saanut ulkoministeriön rahoitusta.

”Lisäksi ulkopuolinen asiantuntija arvioi ohjelmatoiminnan ja tulokset ohjelmakauden puolivälissä ja sen päätyttyä. Tuloksista on hyötyä tulevien hankkeiden ja ohjelmien valmistelussa”, Leino-Nzau toteaa.

Ohjelmatuki jakautuu 22 järjestölle

Tuen suuruus: 53,5 miljoonaa euroa vuonna 2016. Se kattaa noin 80 prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista, jotka ulkoministeriö kanavoi järjestöjen kautta.

  • Kumppanuusjärjestöt: Konfliktinratkaisujärjestö CMI, Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö DEMO, FIDA International, Frikyrklig Samverkan, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi, Reilu kauppa, Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK, Solidaarisuus, Suomen Lähetysseura, Suomen Pakolaisapu, Suomen Punainen Risti, Suomen World Vision, Taksvärkki ja WWF Suomi.
  • Erityissäätiöt: Abilis-säätiö, Siemenpuu ja Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS.
  • Kattojärjestöt: Kepa, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ja Vammaiskumppanuus.

TEKSTI MATTI REMES

KUVA VICTOR FIDELIS SANTOSA

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Maaliskuu 1/2016