Vastaus kehitysmaiden ongelmiin löytyy taloudesta

Entisestä suurlähettiläästä Matti Kääriäisestä on tullut Suomen tunnetuin kehitysyhteistyön arvostelija. Hänen kritiikkinsä terävin kärki suuntaa kuitenkin maailmantalouden rakenteisiin.

Matti Kääriäinen, peräät kirjassasi Kehitysavun kirous kestävää kehitystä ja aitoa demokratiaa. Miten niihin päästään?

”Todennäköisesti ei mitenkään. Maailma on jakautunut, ja nykyinen toimintatapa suosii rikkaita ja yksityissektoria. Yksi prosentti omistaa puolet maailman varallisuudesta mutta suuri enemmistö ei paljon mitään. Elämme näennäisdemokratiassa, jossa politiikasta puhutaan puolueiden kanssa, kun taas tärkeimmät asiat päätetään suuryritysten kokoushuoneissa.

Makasiini_haastis_Matti_KääriäinenMuutos tapahtuu, kun ryhdymme puhumaan kaikille yhteisistä asioista, jotka koskevat turvallisuutta, ilmastonmuutosta sekä ravinnon, puhtaan veden ja energian turvaamista. Voimme ratkoa niitä, kun ymmärrämme, että kyse ei ole nollasummapelistä vaan win-win-tilanteista.”

Myös kehitysyhteistyö pyrkii kestävään kehitykseen ja demokratiaan köyhissä maissa. Miten työssä on onnistuttu?

”Huonosti. Kymmenisen vuotta sitten Suomessakin alettiin puhua kehityspolitiikasta ja tajuttiin, että tuloksia ei saavuteta ilman, että kaikki hallinnonalat yhdessä tukevat tavoitteita. Mikään ei kuitenkaan muuttunut. Päätösvalta on yhä samoissa paikoissa, jotka hoitavat asioita rikkaiden maiden ja suuryritysten etujen mukaisesti.”

Kirjassasi puhut uudesta kehityspolitiikasta. Mitä se tarkoittaa?

”Voimme tarjota kehitysmaiden käyttöön välineitä, jotka parantavat niiden mahdollisuuksia hankkia resursseja omaan kehitykseensä. On myös puututtava rakenteellisiin ongelmiin, joista suurin on pääomapako. Veroparatiisit voidaan sulkea, jos niin vain päätetään.

”Veroparatiisit voidaan sulkea, jos niin vain päätetään.”

Tärkeää kuitenkin on, että kehitysmaat haluavat itse kehittyä. Meidän on sallittava, että ne kehittyvät omaa polkuaan, omassa rytmissään.

Voimme myös sijoittaa miljardin euron kehitysyhteistyövaramme rahastoon, jolla tuemme afrikkalaisia ruokkimaan itsensä, poistamaan aliravitsemuksen ja osallistumaan kansainvälisille markkinoille ruoantuottajina. Summa olisi pieni, mutta sillä saisi jotain aikaan. Suomessa tuemme julkisilla varoilla jokaista maanviljelijää 40 000 eurolla vuodessa.”

Miten tämän päivän nuori voi parantaa maailmaa?

”Vaikuttamalla yleiseen mielipiteeseen. On päästävä käsiksi talouteen ja sen rakenteisiin. Muutos tapahtuu, kun valistunut porukka seuraa yritysten toimintaa. Voi esimerkiksi ostaa jonkin yrityksen osakkeen ja mennä yhtiökokoukseen vaatimaan vastauksia. Opiskelemalla taloutta ja sosiologiaa saa hyvän pohjan analysoida ja muuttaa maailmaa.”

MATTI KÄÄRIÄINEN

IKÄ: 65

URA: Ulkoministeriössä vuosina 1974–2014 muiden muassa monenkeskisen linjan linjanjohtajana, globaaliasioiden osaston apulaisosastopäällikkönä, kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkönä ja suurlähettiläänä Keniassa ja Mosambikissa. Työskennellyt myös kahdessa YK-järjestössä ja Suomen YK-edustustossa New Yorkissa.

MUUTA: Matti Kääriäisen tammikuussa julkaistun pamflettikirjan Kehitysavun kirous (Into Kustannus, 2015) tuhannen kappaleen ensipainos myytiin loppuun kuukaudessa.

TEKSTI TIINA KIRKAS

KUVA SAMULI SIIRALA

Maaliskuu 1/2015