Yhteen hiileen

Kehitystavoitteiden täytyy olla kaikille yhteisiä, sanoo YK:n apulaispääsihteeri Thomas Gass. 

Thomas Gass, miten kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteet eroavat aiemmista YK:n vuosituhattavoitteista?

”Aiemmin ajateltiin, mitä pohjoisen teollistuneet maat voivat antaa kehitysmaille tai kehittyville maille. Toimittiin ylhäältä alaspäin, edettiin helposti saavutettavien asioiden mukaan ja paettiin keskiarvojen taakse. Jossain asiassa saattoi tapahtua käänne parempaan, mutta se saattoi tapahtua jonkin toisen asian tai ryhmän kustannuksella. Nyt korostetaan sitä, ettei kenenkään tai minkään ryhmän näkökulmaa unohdeta.

Uudet kestävän kehityksen tavoitteet sitovat kehitysmaiden lisäksi myös teollisuusmaita. Tavoitteet koskevat myös kuntia, yrityksiä, kouluja, yksittäisiä ihmisiä, meitä kaikkia. Ne ovat jaettu käsityksemme siitä, mitä haluamme tulevaisuudelta.”

Kestävällä kehityksellä on 17 tavoitetta, 169 alatavoitetta ja satoja mittareita. Miksi niitä tarvittiin niin paljon?

”Kaikki tavoitteet ja alatavoitteet liittyvät toisiinsa. Niistä ei voi poimia vain yksittäistä asiaa. Mitä ihminen tekee vedellä, jos ei ole maata tai koulutusta? Mitä sosiaalipalvelut merkitsevät, jos ei voi vaikuttaa vallanpitäjiin ja tuoda ääntään ja tarpeitaan esille?

Meidän täytyy myöntää, että maailman ongelmat ovat niin monimutkaisia ja toisistaan riippuvaisia, että niitä ei ratkaista yksittäisillä teoilla.

Meidän täytyy myöntää, että maailman ongelmat ovat niin monimutkaisia ja toisistaan riippuvaisia, että niitä ei ratkaista yksittäisillä teoilla.

Tavoitteiden määrä on pitkän prosessin jälkeen saavutettu minimi. Alatavoitteiden hyvä puoli on, että ne konkretisoivat ongelmia. Ei riitä, että sanomme: köyhyyttä pitää vähentää. Pitää kertoa, miten sitä vähennetään. Alatavoitteet ovat tapa selittää 169 konkreettisella tavalla, mitä tarkoittaa, että ketään ei jätetä poliittisen päätöksenteon varjoon.”

Kenen vastuulla kestävän kehityksen tavoitteet ovat?

”Olemme sitoutuneet tavoitteisiin yhdessä. Vastaamme niistä yhdessä. Tämä ei ole kilpailu kehitys- ja teollisuusmaiden välillä. Tuon jatkuvasti esiin maailman keskinäisriippuvuuden: yhden maan ongelmat voivat johtua toimenpiteistä jossain toisessa maassa.”

Kenen näkökulma jää helpoimmin varjoon?

”Vaikka sanoin, etten halua nostaa esiin yhtä yksittäistä ongelmaa tai tavoitetta, olen muistuttanut paperittomuuteen liittyvistä ongelmista. Pohjoisessa ei ymmärretä, miten iso ongelma se on miljoonille ihmisille. Paperittomat ihmiset eivät ole virallisesti olemassa. Heillä ei ole oikeutta kouluun, perimiseen, matkustamiseen, hyvään hallintoon. Jos ei ole virallista henkilötodistusta, on lähes mahdotonta vaatia itselleen oikeuksia tai olla mukana vaikuttamassa omiin elinoloihin.”

THOMAS GASS

IKÄ: 53

TYÖ: YK:n taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen apulaispääsihteeri

KOULUTUS: Luonnontieteiden tohtori ja diplomi-insinööri

MUUTA: Kotoisin Sveitsistä, naimisissa, kolme aikuista lasta.

TEKSTI REETTA RÄTY / KUVA EEVA ANUNDI

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja viestintäyrittäjä.

Syyskuu 3/2016