Afganistanilla on vielä pitkä matka rauhaan

Kabulin hallitus ja talebanliike etsivät neuvottelupöydässä ulospääsyä pitkästä konfliktista. Samaan aikaan kuolonuhrien määrä kasvaa.

Maanantaiaamu lokakuun lopussa Kabulin yliopistolla. Kaksi asemiestä tunkeutuu sisään rakennukseen, jossa hallinto-opin opiskelijat istuvat luennolla. 18 opiskelijaa kuolee tulituksessa, heistä kymmenen on nuoria naisia.

Vain vajaa kaksi viikkoa aiemmin terroristit olivat iskeneet toiseen oppilaitokseen: 22 opiskelijaa kuoli, yli 100 haavoittui.

Afganistanin johto on typertynyt. Hallitus on istunut neuvottelupöydässä kapinallisliike talebanin kanssa Qatarin Dohassa syyskuun puolesta välistä asti, mutta terrori-iskut siviilejä vastaan ovat tuona aikana vain kiihtyneet. Iskuissa on kuollut tai haavoittunut satoja siviileitä.

Vuoden 2020 aikana on kuollut jo noin 2 300 afgaanisiviiliä. Kolmannes heistä on lapsia, mikä on enemmän kuin missään muussa konfliktissa.

Vuoden 2020 aikana on kuollut jo noin 2 300 afgaanisiviiliä. Kolmannes heistä on lapsia, mikä on enemmän kuin missään muussa konfliktissa.

Talebanit kiistävät olevansa tuoreiden iskujen takana, mutta esimerkiksi Kabulin yliopistoiskussa jäljet viittaavat viranomaisten mukaan vahvasti juuri heihin.

Neuvottelut jumittavat

Fawzia Koofi, 45, on mukana Dohassa käytävissä neuvotteluissa. Hän on tunnettu naisten oikeuksien puolustaja, kansanedustaja ja entinen parlamentin varapuhemies. Hän oli yksi vuoden 2020 Nobelin rauhanpalkintoehdokkaista.

Marraskuun alussa Koofi on turhautunut. 

”Olemme neuvotelleet jo 50 päivää, mutta olemme jumissa. Väkivalta kiihtyy, emmekä ole löytäneet yksimielisyyttä edes siitä, mikä on neuvottelujen lähtökohta”, Koofi sanoo puhelinhaastattelussa Dohasta.

Fawzia Koofi (oik.) osallistui kesäkuussa 2019 rauhanneuvotteluja valmistelevaan kokoukseen Dohassa Qatarissa. Vasemmalla naisaktivisti Laila Jafari.

Taleban sopi helmikuussa 2020 presidentti Donald Trumpin hallinnon kanssa amerikkalaissotilaiden vetämisestä pois maasta. Sopimuksen ehto oli, että taleban alkaa neuvotella rauhasta Kabulin hallituksen kanssa. Ei juuri muuta.

Taleban pitää tuota sopimusta neuvottelujen pohjana. 

”Me kuitenkin edustamme Afganistanin kansaa sekä maan hallitusta. Mielestäni molempien osapuolten lähtökohta on huomioitava”, Koofi sanoo.

”Tämän jumin takia me emme ole päässeet puhumaan neuvottelujen todellisista asiasisällöistä – rauhasta, maan perustuslaista tai naisten ja tyttöjen asemasta.”

Kaikki ovat vaarassa

Fawzia Koofi varoittaa, että nopeaa läpimurtoa on Dohasta turha odottaa.

”Rauhan rakentaminen kestää vielä pitkään.”

Neuvottelujen takarajaksi on asetettu 1. toukokuuta 2021. Neuvotteluja käydään vain afgaanien kesken: rauhanvälittäjää ei huoneessa istu.

Neuvottelujen takarajaksi on asetettu 1. toukokuuta 2021. Neuvotteluja käydään vain afgaanien kesken: rauhanvälittäjää ei huoneessa istu.

Hallituksen asema neuvottelupöydässä on muutoinkin tukala.

Talebanin arvioidaan hallitsevan yli puolta Afganistanin maa-alueesta, ja Yhdysvallat vetää jo sotilaitaan maasta. Jotkut epäilevät, että taleban käy vain näennäisneuvotteluja. Ilman amerikkalaisjoukkojen tukea Afganistanin puolustusvoimat on talebanille helppo vastus.

Koofi ei ole halunnut päästää vastapuoltakaan helpolla. Hän on tavan takaa nostanut kipsatun oikean kätensä neuvottelupöydän päälle muistuttamaan, että tässä konfliktissa jokainen on vaarassa. Koofia kuljettaneeseen autoon hyökättiin elokuussa vain muuttama viikko ennen neuvottelujen alkua, ja Koofi sai ampumavamman käteensä. Taleban kiisti syyllistyneensä iskuun.

Yleisesti kuitenkin tiedetään, että naisten oikeuksia tiukasti puolustava Koofi on talebanin inhokkilistan kärjessä.

Käymälöitä ja naispoliiseja 

Vuoden 2002 jälkeen Suomi on tukenut Afganistania kehitysapuvaroistaan kaikkiaan 385 miljoonalla eurolla. Afganistan onkin Suomen kehitysavun suurin vastaanottaja. Naisten asema, hyvä hallinto, ihmisoikeudet ja koulunkäynnin tukeminen ovat olleet Suomen keskeiset tavoitteet.

Erityisesti naisten ja tyttöjen asema on vuosien mittaan parantunut. Naisista merkittävä osa käy nykyään töissä kodin ulkopuolella, mikä oli mahdotonta talebanin valtakaudella vuosina 1996–2001. Tytöt taas eivät saaneet tuolloin käydä koulua, mutta nyt jo 40 prosenttia koulunsa aloittavista on tyttöjä.

Talebanien valtakaudella vuosina 1996–2001 tytöt eivät saaneet käydä lainkaan koulua. Nyt 40 prosenttia koulunsa aloittavista afganistanilaisista lapsista on tyttöjä. Kuva Kabulista heinäkuulta 2019.

Taisteluiden takia auttaminen on kuitenkin vaikeaa. Tavanomaisia kahdenvälisiä hankkeita on lähes mahdoton toteuttaa. Siksi Suomenkin rahat menevät valtaosin Maailmanpankin ja YK:n kautta.

Marie Stopes -järjestön kautta Suomi on tukenut turvallista äitiyttä. Järjestön klinikan tiloissa naiset rohkaistuvat pyytämään ehkäisypillereitä ja kertomaan lääkärille huolistaan. Afganistan on edelleen maailman vaarallisimpia maita tulla äidiksi. Vaikka kätilöiden koulutusta on lisätty, he eivät pääse kyliin, joissa taistellaan tai taleban pitää valtaa. Kuitenkin juuri syrjäisissä ja vanhoillisissa kylissä on eniten riskisynnyttäjiä: tytöt naitetaan lapsina ja synnytysten välit ovat lyhyet. 

Samaan aikaan monen afgaanitytön opintie päättyy kuukautisten alkamiseen. Siksi suomalaisrahalla on parannettu kouluissa käymälöitä ja käsienpesupaikkoja YK:n lastenjärjestön Unicefin kautta. 

Suomi on tukenut myös siviilikriisinhallintaa, erityisesti naispoliisien työtä. Yksi koulutetuista poliiseista on kuuden lapsen äiti Farida Hamid. Hän sanoo, että suomalaisten naiskouluttajien tulo Kabuliin on ollut liki vallankumouksellista.

”Jokaisen koulutusjakson jälkeen mieskollegoiden asenne meitä kohtaan on parantunut. He kun ymmärtävät, että jonain päivänä me saatamme olla heidän esinaisiaan.”

Rahalla on väliä

Kansainvälinen yhteisö uskoo, että juuri raha saa taistelemiseen väsyneen talebanin pysymään neuvottelupöydässä. Jos kapinallisliike saa Kabulissa valtaa, myös se tarvitsee jokaisen apudollarin maan pyörittämiseen. 

Suomi on valmis tukemaan Afganistania vastakin, mutta vain tiukoin reunaehdoin, sanoo Geneven avustajakokouksen erityislähettiläs Janne Taalas. 19 vuodessa maassa on saatu aikaan tuntuvaa kehitystä, eikä näitä saavutuksia haluta vaarantaa. Siksi myös tulevan hallituksen on kunnioitettava ihmisoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltiota ja naisten asemaa. Jos näin ei tapahdu, rahoitus voidaan katkaista.  

”Talebanien johtamaa emiraattia eivät suomalaiset veronmaksajat tule tukemaan”, Taalas sanoo. 

TEKSTI KATRI MERIKALLIO KUVAT WAKIL KOHSAR, KARIM JAAFAR/AFP/LEHTIKUVA

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja tietokirjailija.

Tekstiä muokattu: Fawzia Koofi ei ole ollut ainoa nainen Dohan rauhanneuvotteluissa, joten tämä tieto poistettu.


Afganistania tuetaan, mutta sitä ennen siviilien tappamisen on loputtava

Ulkoministeri Pekka Haavisto ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari saattoivat huokaista syvään marraskuun 24. päivän illalla. Takana oli Geneven avustajakokous, jossa lähes 70 maata ja yli 30 järjestöä lupasivat tukea Afganistania vastakin.

Suomi oli keskeisenä järjestäjänä ja yhtenä puheenjohtajista kokouksessa, jonka lopputulosta pidettiin yleisesti menestyksenä.

Afganistanille luvattiin apua ensi vuodelle 3,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja saman verran seuraavina kolmena vuotena.

Afganistanille luvattiin apua ensi vuodelle 3,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja saman verran seuraavina kolmena vuotena. Summa on pienempi kuin edellinen neljän vuoden tukipaketti, joka oli noin 15 miljardia dollaria. Esimerkiksi Euroopan unionin jäsenmaat pitivät tukensa kuitenkin entisellä tasollaan. Suomi nosti omaa apuaan noin kahdella miljoonalla eurolla 30 miljoonaan euroon vuodessa. Tuki kanavoidaan pääosin monenkeskisten järjestöjen kautta.

Vastaisuudessa apu on entistäkin ehdollisempaa: korruptiota on kitkettävä, ihmisoikeuksia kunnioitettava ja naisten ääntä kuultava, jotta luvatut rahat ilmestyvät Kabulin pankkitileille.

Erityisen voimakas oli kansainvälisen yhteisön vaatimus tulitauosta: siviilien tappamisen on loputtava heti. Sitä vaativat myös kaikki YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet. Lisäksi neuvottelupöydässä on pysyttävä, kunnes saadaan sovittua kestävästä rauhasta.