Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 asetti maailmalle yli 200 indikaattoria, joiden avulla tavoitteiden toteutumista seurataan. Kaikkea tarvittavaa tietoa ei vielä löydy edes Suomesta.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat kunnianhimoinen saavutus maailman poliittisilta päättäjiltä. Agenda 2030 -toimintaohjelma sisältää 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta, joiden edistymistä seurataan 230 indikaattorilla vuosittain.
Indikaattorien määrä on herättänyt epäilyksiä siitä, vesittääkö valtava mittausurakka koko toimintaohjelman. Tällä hetkellä vain joka toiseen globaaliin indikaattoriin löytyy säännöllisesti kerättyä tietoa. Muissa arviointia vaikeuttaa esimerkiksi se, ettei kattavaa tietoa saa yhtäläisesti eri puolilta maailmaa.
On selvää, että kehitysmaat tarvitsevat lisää tukea tavoitteiden seurantaan. Kaikkia tilastoja ei tosin löydy edes teollisuusmaista. Uutta tietoa tarvitaan etenkin teollisuusmaiden ympäristö- ja sosiaalitilastoihin, taloustilastoissa tarve on pienempi.
”Suomessa tilastointi on hyvin kehittynyttä. Silti Suomessakin tieto on suoraan saatavilla noin 40 prosentista globaali-indikaattoreita. 40 prosentin osalta tieto on kohtuullisella vaivalla kaivettavissa esiin. Viidenneksen osalta tietojen saatavuutta ei vielä osata arvioida”, kertoo ulkoministeriön vastuuvirkamies Sami Pirkkala, joka koordinoi Agenda 2030:n kansallista toteuttamista.
Globaalien indikaattorien avulla seurataan, kuinka YK:n kestävän kehityksen tavoitteet etenevät. Tavoitteiden toteuttaminen riippuu kuitenkin valtioista, joilla on omat kansalliset indikaattorinsa. Suomi on mitannut kestävää kehitystään 39 kansallisella indikaattorilla, jotka nyt päivitetään.
”Indikaattorien määrää tärkeämpää on varmistaa, että kerätyllä tiedolla on todellinen kytkös poliittiseen päätöksentekoon.”
”Oleellista olisi löytää sellaisia indikaattoreita, jotka kuvaavat muutosta kestävän kehityksen kannalta kriittisissä kysymyksissä ja jotka kytkeytyisivät useampaan kuin yhteen tavoitteeseen. Indikaattorien määrää tärkeämpää on varmistaa, että kerätyllä tiedolla on todellinen kytkös poliittiseen päätöksentekoon”, Pirkkala toteaa.
Lisää mittareita
Kestävän kehityksen tavoitteet velvoittavat valtioita toimiin sekä rajojensa sisä- että ulkopuolella, sillä vastuu tavoitteiden saavuttamisesta on yhteinen. Suomi toteuttaa globaalia ulottuvuutta muiden muassa kehityspolitiikkansa painopistealueilla. Näitä ovat naisten ja tyttöjen oikeudet, kehitysmaiden talouskasvu ja työpaikat, demokratiakehitys sekä ruokaturva, vesi, energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
Suomen kansallisista indikaattoreista globaaliin ulottuvuuteen kytkeytyy toistaiseksi vain yksi: kehitysyhteistyön osuus bruttokansantulosta, jossa tavoite on 0,7 prosenttia.
Lisää mittareita on kuitenkin työn alla, Pirkkala lupaa.
Virallisen kehitysavun osuus kehitysmaihin suuntautuvasta kokonaisrahoituksesta vähenee ja yksityisen rahoituksen merkitys kasvaa. Myös rahoituksen muutosta pitäisi pystyä mittaamaan kansallisella tasolla. Lisäksi olisi tärkeää arvioida tuotanto- ja arvoketjujen vastuullisuutta. Indikaattorien löytäminen näihin ei kuitenkaan ole yksinkertaista.
Agenda 2030
- Kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka astui voimaan vuoden 2016 alussa.
- Tuo yhteen YK:n vuosituhattavoitteiden ja Rion ympäristökokoukseen pohjautuvan kestävän kehityksen toimintaohjelmat. Agendan tavoite on poistaa äärimmäinen köyhyys ja kääntää globaali kehitys uralle, joka huomioi maapallon kantokyvyn.
- Sisältää 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta, joiden edistystä mitataan maailmanlaajuisilla ja kansallisilla indikaattoreilla vuoteen 2030 saakka. Koskee yhtäläisesti kaikkia maita.
- Tavoitteiden toteutumista seurataan YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittisessa foorumissa. Suomessa päävastuu toimeenpanosta on valtioneuvoston kanslialla.
TEKSTI EIJA PALOSUO
Kirjoittaja on tiedottaja ulkoministeriön kehitysviestinnän yksikössä.
