Brasilia on noussut koronapandemian keskipisteeksi. Taustalla vaikuttavat yhtä aikaa monet pitkäaikaiset ongelmat, Seppo Suomela kirjoittaa.
Kun helmikuisessa Lombardiassa haudattiin koronaan kuolleita, Rio de Janeiron toreilla tanssittiin. Tammikuun alussa esitapahtumilla alkaneet ja helmikuussa huippunsa saaneet karnevaalit ovat Brasilian tärkein juhla. Pelkästään Rion kaupunkiin arveltiin saapuneen lähes seitsemän miljoonaa turistia, jotka tanssivat kylki kyljessä ympäri kaupunkia järjestetyissä katujuhlissa.
Vaikka monessa muussa maassa helmikuu kului pandemiaan varustautumisessa, Brasiliassa koronan koettiin jylläävän kaukana maailmalla. Paikallisjohtajien haastatteluissa ei tuolloin ilmennyt epäilystäkään siitä, voitaisiinko maailman suurimmiksi juhliksi kutsutut Rion karnevaalit ylipäätään järjestää pandemiauhan alla.
Heikko taloustilanne, johon ovat vaikuttanut muun muassa öljyn hinnan voimakas lasku ja endeeminen korruptio, on jo vuosia rokottanut Brasiliaa.
Brasilian ensimmäinen koronatapaus rekisteröitiin helmikuun 25.päivänä, päivää ennen karnevaalien päättymistä. Myöhemmin tutkijat totesivat, että koronavirus olikin saapunut Brasiliaan jo tammikuussa, ja että viruksen paikallinen leviäminen oli todennäköisesti lähtenyt liikkeelle jo paljon ennen karnevaaleja.
Brasilian koronaviruskriisin taustalta löytyy monia pitkäaikaisia ongelmia. Heikko taloustilanne, johon ovat vaikuttanut muun muassa öljyn hinnan voimakas lasku ja endeeminen korruptio, on jo vuosia rokottanut Brasiliaa.
Rio de Janeiron kaupunki on kärsinyt peräperää järjestettyjen megatapahtumien – jalkapalllon MM-kisat (2014) ja olympialaiset (2016) – krapulaa. Kaupungin talous painui syvään kriisiin, joka rapautti myös julkisen terveydenhuollon: sairaaloita suljettiin, klinikat kärsivät lääkepulasta ja terveydenhuollon henkilökunta sai palkkansa kuukausia myöhässä.
Vuonna 2019 valtaan astunut oikeistopopulistinen presidentti Jair Bolsonaro palautti Brasiliasta alkutöikseen 8300 kuubalaista lääkäriä, joiden työpanos oli tärkeä etenkin maan syrjäseuduilla.
Korona on iskenyt Brasiliassa pahiten São Paulon ja Rio de Janeiron suurkaupunkeihin, mutta myös Amazonian alueen pääkaupunkiin Manaukseen. Erityistä huolta on kannettu Amazonian alueen alkuperäiskansoista, joiden mahdollisuus päästä sairaala- tai tehohoitoon on hyvin rajoittunut. Heidän kuolleisuutensa koronaviruksen aiheuttamaan covid-19-tautiin on kaksinkertainen valtaväestöön verrattuna.
Kesäkuun alkuun mennessä koronavirustapauksia on Brasiliassa raportoitu yli 500 000 ja kuolemia yli 29 000. Viranomaisten mukaan Brasiliassa on viime päivinä kuollut koronaviruksen aiheuttamaan tautiin yli 950 ihmistä vuorokaudessa. Ainoastaan Yhdysvalloissa on tällä hetkellä enemmän vahvistettuja tartuntoja.
Todelliset tartuntaluvut ovat moninkertaiset, sillä testauskapasiteetti on hyvin rajallinen. Monessa osavaltiossa ainoastaan kriittisesti sairaat testataan. Rio de Janeiron osavaltion terveysministeri arvioi, että koronatapauksia olisi peräti 50-100 kertainen määrä kuin mitä testitulokset osoittavat. Maltillisemmat arvioivat todellisten tartuntojen olevan 10-12 kertaiset raportoituun verrattuna.
Julkinen terveyssektori on ollut lujilla etenkin suurkaupungeissa. Tehohoitopaikkojen käyttöaste on viime päivinä liikkunut Rio de Janeirossa 85-93 prosentin välillä. Joissain osavaltioissa tehohoitopaikkoja on jouduttu jonottamaan. Moni on kuollut jonossa. Manauksen kaupungista on raportoitu sairaaloiden olevan niin täynnä, että peräti 30 prosenttia koronapotilaista on kuollut kotona.
Brasilian tehohoitokapasiteetti on maailmanlaajuisesti kohtuullista tasoa, mutta se rajoittuu pitkälti suurkaupunkeihin ja yksityissairaaloihin. Useissa kaupungeissa on rakennettu tilapäissairaaloita. Esimerkiksi Rion seitsemästä suunnitellusta tilapäissairaalasta vain Maracanãn jalkapallostadionin 400 vuodepaikan yksikkö toimii suunnitellusti. Projektia ovat jarruttaneet korruptioepäilyt, viivästymiset sekä laite- ja henkilökuntapula.
Köyhyys ja väestön korkea keski-ikä petaavat korkeaa koronakuolleisuutta. Yli 210 miljoonaan asukkaan Brasilian väestön keski-ikä (31,4 vuotta) on selvästi korkeampi kuin Afrikassa (19,7), joka voisi osin selittää, miksi Brasilian koronakuolleisuus on Afrikan maita korkeampi.
Jyrkkien tuloerojen Brasilia on tunnettu faveloistaan, joissa asuu arviolta 13 miljoonaa ihmistä. Faveloiden asukastiheys on korkea. Keskimäärin yhdessä huoneessa asuu kaksi henkilöä. Paikallisen instituutin tekemä tutkimus osoitti, että 47 prosentissa faveloiden asunnoista ei ole vesijohtovettä ja 15 prosentilla asukkaista ei ole varaa ostaa saippuaa. Jos maan koronastrategia perustuu turvaetäisyyteen ja käsienpesuun, ei niiden toteuttaminen faveloissa ole mahdollista.
Tyytymättöminä saamiinsa teveyspalveluihin osa faveloista on ottanut vastuun kantamisen omille harteilleen.
Monet faveloiden asukkaista eivät pärjää valtion myöntämällä koronahätäapurahalla (100 €/kk). Useiden on pakko käydä töissä selvitäkseen, ja liikkua faveloiden ahtailla, ihmisten täyttämillä kapeilla kujilla.
Tyytymättöminä saamiinsa teveyspalveluihin osa faveloista on ottanut vastuun kantamisen omille harteilleen. Esimerkiksi São Paulossa sijaitsevalla Paraisopoliksen alueella favela-asukkaat allekirjoittivat sopimuksen yksityisen terveysfirman kanssa. Hanketta tukee paikallinen kansalaisjärjestö. Favelalla on käytössään ympäri vuorokauden kolme tehohoitovarusteista ambulanssia, kaksi lääkäriä, kaksi sairaanhoitajaa, kuljettajat ja ensiaputaitoiset avustajat.
Brasilialaiset ovat tunnetusti avoimen ystävällisiä, supersosiaalisia ja seuraa rakastavia. Tervehtimisessä halataan, suukotellaan ja taputellaan. Sama rituaali toistetaan pois lähtiessä. Baareissa istutaan tiiviisti vieri vieressä. Fyysisesti läheinen kulttuuri edesauttaa infektiotautien leviämisessä.
Koronapandemian tiukat turvaetäisyyssuositukset ja eristäytyminen omaan kotiin ilman sosiaalisia kontakteja on haastavaa brasilialaisessa kulttuurissa. Kotikaranteeni on suurkaupungeissa onnistunut vain noin 50 prosenttisesti, mikä voi selittää koronapandemian ärhäkkää kasvuvauhtia. Sitä kuvaava R0-luku oli 2,81, joka oli korkein 48 maata vertailevassa britti-tutkimuksessa noin kuukausi sitten. R0-luku on tällä hetkellä laskenut noin 1,3:een.
Jos Brasilian huolestuttavan korkeille koronatilastoille etsii yhtä keskeisintä syytä, sen täytyy löytyä yhteisesti hyväksytyn ja toteutetun kansallisen strategian puutteesta.
Presidentti Bolsonaro ja osavaltioiden johtajat ovat ilmiriidassa ja kulkevat toimissaan repivästi eri suuntiin. Kun kaupunginjohtajat ja kuvernöörit ovat asettaneet karenteenirajoituksia ja liikkeiden sulkemismääräyksiä sekä antaneet ohjeistuksia kasvomaskeista ja turvaetäisyydestä, maan presidentti pilkkaa aluehallinnon toimia ja haluaa liike-elämän palaavan välittömästi normaaliksi, vaikka pandemian huipun oletetaan iskevän Brasiliaan vasta kesäkuussa. Bolsonaro vastustaa tiukkoja liikkumisrajoituksia, koska hän pitää niitä maan taloudelle turmiollisina.
”Tropiikin Trumpiksi” kutsutun presidentin suusta on loikkinut lukuisia sammakoita. Kun toimittajat kysyivät presidentiltä, mitä hän ajattelee nopeasti pahenevasta epidemiasta, hän vastasi. ”Entä sitten? Mitä te haluatte, että minä teen?” Aiemmin Bolsonaro oli kutsunut koronaa ”gripezinhoksi”, pikkuflunssaksi.
Kiristynyttä poliittista tilannetta pahentavat korruptio- ja muut rikosepäilyt. Rio de Janeiron kuvernööripariskuntaa tutkitaan osavaltion hengityskonekaupoista. Maan presidenttiä puolestaan epäillään mahdollisesta vallan väärinkäytöstä. Innoikkaimmat vastustajat puhuvat jopa viraltapanoprosessin käynnistämisestä.
TEKSTI SEPPO SUOMELA
KUVITUS SAMULI SIIRALA
Kirjoittaja Seppo Suomela on freelance-toimittaja, joka asuu Rio de Janeirossa, Brasiliassa. Suomela on koulutukseltaan lääkäri ja hän on aiemmin toiminut muun muassa Maailman terveysjärjestön WHO:n alueellisena neuvonantajana ja tiedottajana.
