Lapset Biolanin tuotekehittäjinä

Ugandassa parannetaan lasten kouluoloja ja muotoillaan kehitysyhteistyön toimintamallia.

Pohjois-Ugandan Acholimaassa toivutaan vuosien väkivallasta. Pakolaisleirit ovat muuttuneet kyläyhteisöiksi, joissa vanhemmat tekevät työtä ja lapset käyvät koulua.

Kouluissa arkea haittaavat rikotut kaivot ja sotkuiset käymälät. Käyttövesi haetaan kaukaa, ja se levittää tauteja. Tytöt jäävät kotiin etenkin kuukautisten aikana.

”Lapset tietävät, että käsienpesu on tärkeää. Into pestä käsiä kuitenkin vähenee, kun se on kovin hankalaa”, kertoo hankepäällikkö Saara Frestadius Suomen Unicefista.

UniWASH-hanke on toiminut kolme vuotta. YK:n lastenrahasto Unicefin kumppaneita ovat suomalainen Biolan Oy, kuusi ugandalaista yritystä ja kolme yliopistoa.

”Kukaan ei yksin ratkaise koko ongelmaa, mutta osan voi ratkaista.”

”Kukaan ei yksin ratkaise koko ongelmaa, mutta osan voi ratkaista”, Frestadius sanoo.

Kehitteillä on esimerkiksi hana, joka vapauttaa vettä tankista käsienpesua varten yhdellä painalluksella. Muovinen hana ei ruostu eikä haperru auringossa, kertoo Biolan Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Kariniemi. Lasten käyttökokemukset ovat ohjanneet tuotekehittelyä.

Tavoitteena on, että hanoja aletaan valmistaa teollisesti Ugandassa.

”Hanoja tarvitaan, mutta perheillä ei välttämättä ole varaa niihin. Koulut voisivat saada julkista rahoitusta hanojen hankintaan”, Kariniemi sanoo.

Hänen mielestään myös kuivakäymälöille olisi käyttöä.

”Vesivessat eivät ole vielä pilanneet käymäläkulttuuria Afrikan maaseudulla. Kuivana jätökset voidaan kompostoida ja levittää helposti pelloille.”

Kompostointi säästäisi juomavettä ja estäisi ravinteiden valumisen vesistöön. Hygienia kohenisi ja taudit vähenisivät.

”Samalla paikalliset saisivat työtä kuivakäymälöiden rakentamisessa ja kunnossapidossa sekä kuivikkeiden valmistuksessa”, Kariniemi sanoo.

Pienin askelin

UniWASH-hankkeessa Pekka Kariniemi on oppinut, että yhteistyö on yhdessä tekemistä.

”On turha mennä Ugandaan mestaroimaan, eikä siihen olisi edes oikeutta.”

”On turha mennä Ugandaan mestaroimaan, eikä siihen olisi edes oikeutta. Pitää mennä paikallisen kulttuurin ehdoilla, mikä ei tietenkään tarkoita lahjontaan suostumista.”

Kariniemi kannustaa yrityksiä mukaan kehitysyhteistyöhön. Hankkeen kokemuksia onkin tarkoitus jalostaa muiden yritysten käyttöön. On edettävä kuitenkin pienin askelin, vailla ennakkoluuloja, hän sanoo.

”Yritykselle tärkeintä on kehittää taloudellisesti kestävää toimintaa, josta seuraa paljon muuta hyvää.”

TEKSTI TIINA KIRKAS

KUVA MARTTA KASKINEN/UNICEF


UniWASH

Kehittää vesi-, sanitaatio- ja hygienia-alan keksintöjä ugandalaisille koululaisille sekä kehitysyhteistyön toimintamallia yrityksille, yliopistoille ja järjestöille.

Suomen Unicefin lisäksi mukana ovat Biolan Oy, kuusi ugandalaista yritystä sekä Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Makereren yliopisto Ugandasta.

Opit kootaan interaktiiviseksi työkalupakiksi vuoden 2016 lopussa.

Suomen Unicefin lisäksi hanketta rahoittaa ulkoministeriö. Vuosien 2014–2016 budjetti on 1,1 miljoonaa euroa.