13.12.2018

Tuplasokki tuhosi Liberian saavutuksia

Köyhien maiden pitäisi säästää pahan päivän varalle, mutta juuri köyhille maille ja niiden köyhimmille kansalaisille se on kaikkein vaikeinta, kirjoittaa Kristiina Karjanlahti. Asuin ja työskentelin länsiafrikkalaisessa Liberiassa vuosina 2007–2011. Maata hallitsi Afrikan ensimmäinen vaaleilla valittu naispresidentti Ellen Johnson Sirleaf, pitkä sisällissota oli saatu loppumaan ja tunnelmat olivat muutenkin toiveikkaat. Sisällissodan taustalla olivat maan rikkaat luonnonvarat. […]

Jatka lukemista
27.09.2018

Kolumni: Voiko kehitysavulla vaikuttaa maahanmuuttoon?

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kehitysmaiden taloudellisen hyvinvoinnin parantuminen saattaa lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä lisätä muuttoliikkeitä. Julkisuudessa käytävässä keskustelussa kehitysavun toivotaan kuitenkin hillitsevän maahanmuuttoa. Kehitys-Utveckling pyysi kahta ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantajaa kirjoittamaan omakohtaisen kolumnin tästä ristiriidasta. David Korpela: Onneksi historia antaa perspektiiviä Olen syntynyt toisen polven elintasopakolaisperheeseen. Kuuluisiko minun hävetä sitä, että omat isovanhempani ovat sodan jälkeen […]

Jatka lukemista
28.05.2018

Afrikka uskaltaa haastaa Euroopan

Afrikkalaiset ovat löytämässä itsevarmuuttaan. He vaativat eurooppalaisilta tasavertaisuutta mantereiden väliseen yhteistyöhön. Poissaolevaa miestä ei hyväkään parturi voi parturoida, toteaa puhujapöntöstään Henrietta Mensa-Bonsu, Ghanan yliopiston kansainvälisten suhteiden ja diplomatian keskuksen johtaja. Yleisössä istuvat afrikkalaiset tutkijat nyökyttelevät. Juhlavaan länsiafrikkalaiseen printtikuosileninkiin pukeutunut Mensa-Bonsu kuvailee, kuinka Eurooppa on yrittänyt kehittää Afrikkaa ilman afrikkalaisia. Nyt suuntaa on aika muuttaa. Olen Ghanan […]

Jatka lukemista
14.12.2017

Somalia on rakennettava suomalaisille arvoille

Ulkosomalialaiset näyttävät mallia, miten demokratia ja tasa-arvo toimivat käytännössä. Olin viisivuotias, kun perheeni pakeni Somalian sisällissotaa Suomeen vuonna 1992. Nyt meitä somaleita on Suomessa yli 20 000 ja muissa maissa Somalian ulkopuolella yli kaksi miljoonaa. Vaikka elämme diasporassa, emme ole unohtaneet alkuperäistä kotimaatamme. Monet meistä antavat suuren osan rahoistaan Somalian jälleenrakentamiseen. Lisäksi monet insinöörit ja […]

Jatka lukemista
28.09.2017

Ilmastonmuutos haastaa kaupunkisuunnittelun

Kehitysmaiden kaupungeissa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole vain ympäristökysymys. On myös ratkottava eriarvoisuuteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Yli puolet maapallon asukkaista asuu kaupunkimaisissa ympäristöissä. YK:n mukaan heistä kolme neljäsosaa asuu kehitysmaiden kaupungeissa. Tätä nykyä maailman 20 suurkaupungista 15 sijaitsee kehitysmaissa. Monet Aasian ja Afrikan maat kaupungistuvat ennennäkemätöntä vauhtia. Arviolta 90 prosenttia lähitulevaisuuden kaupungistumisesta tapahtuu Aasiassa […]

Jatka lukemista
16.03.2017

Myös tytöt sotivat Liberiassa

Liberian sisällissodissa taisteli lukuisia tyttöjä. Myöhemmin heidät unohdettiin. Miksi? Lisa oli yhdeksänvuotias, kun hänet kaapattiin kotipihastaan hallituksen joukkoihin Liberian ensimmäisessä sisällissodassa. Sota käytiin vuosina 1989–1997. Lisa päätyi taistelu- ja tukitehtäviin. Kahden sotavuoden jälkeen Lisan joukko hajaantui, eikä hän tiennyt, mihin ryhtyä. Kahden sotavuoden jälkeen Lisan joukko hajaantui, eikä hän tiennyt, mihin ryhtyä. Hän oli kadottanut […]

Jatka lukemista
14.12.2016

Keskustelu ruokaturvasta kuuluu kaikille

Tärkeintä ei ole kysyä, miten maailma ruokitaan vaan keiden maailma ja miksi. Valtavirran määritelmä ruokaturvasta on: se on tilanne, jossa kaikille ihmisille on kaikkina aikoina saatavilla riittävästi ravinteikasta ja kulttuurisesti sopivaa ruokaa. Toisenlainen määritelmä kuuluu: ruokaturva on sana, jonka varjossa eliitti ajaa etujaan. Ruokaturva-käsite on osa näin maailma ruokitaan -retoriikkaa, jolla kasvatetaan maatalousalan suuryritysten ja […]

Jatka lukemista
23.09.2016

Mosambik: Kiinni historiassa

Mosambikin valtapuolue Frelimo pitää itseään maansa vapauttajana. Tappio parlamenttivaaleissa merkitsisi sille likipitäen kolonialismin paluuta.  Siirtomaavallat kirjoittivat yksipuolisesti Afrikan historian. Siksi monet Afrikan valtiot haluavat yhä pakonomaisesti määritellä historiallisen totuuden. Vallanpitäjät kontrolloivat historiaa esimerkiksi pimittämällä arkistolähteitä. Tutkijoita ja toimittajia painostetaan pysymään virallisella linjalla uhkailemalla ja silkalla väkivallalla. Mosambikin nykyinen tilanne osoittaa sen, kuinka myös jälkikoloniaalinen historian […]

Jatka lukemista
22.03.2016

Pakko mitata

Nykyisin ollaan yhtä mieltä siitä, että kehitysyhteistyön tuloksia on mitattava. Mutta mitä pitää mitata ja miten, kysyy Pohjoismaisen kehitysrahaston toimitusjohtaja Pasi Hellman. Ei voi johtaa eikä parantaa sitä, mitä ei voi mitata, sanoi Peter Drucker, yksi modernin liikkeenjohdollisen ajattelun kantaisistä. Kehitysyhteistyöhön ryhdyttiin yli puoli vuosisataa sitten. Aiemmista teoista ja erheistä on opittu, ala on ammattimaistunut, […]

Jatka lukemista
30.09.2015

Harppaus aurinkosähköön

Kehitysmaissa ei tarvita suuria voimalaitoksia eikä kalliita siirtoverkkoja. Niissä siirrytään suoraan edulliseen ja hajautettuun aurinkosähköön, kirjoittaa Timo Rosenlöf. Kehitysmaiden kuluttajat tarvitsevat enemmän ja nopeammin sähköä kuin heidän kotimaansa pystyvät tuottamaan ja siirtämään. Ne, joilla on rahaa, ovat perinteisesti hankkineet dieselgeneraattoreita. Ilmanlaatu, maan saastuminen ja ilmastonmuutos eivät ole kiinnostaneet juuri ketään. ”Kehitysmaissa sähkönhinta on erittäin poliittinen asia, […]

Jatka lukemista