13.12.2018

Miksi nälkä taas lisääntyy?

Yli 800 miljoonaa eli joka kymmenes maailman ihminen ei saa ruoastaan riittävästi energiaa. Pitkään jatkuneen hyvän kehityksen jälkeen nälkäisten määrä taas lisääntyy. Nälkäisten ihmisten määrä ja suhteellinen osuus maailman väestöstä laskivat lupaavasti vuoteen 2015 asti. Miksi luvut kääntyivät sen jälkeen kasvuun, tutkija Kaisa Karttunen? Sään ääri-ilmiöt vaikeuttivat ruoantuotantoa eri puolilla maailmaa. Kuivuus koetteli Saharan eteläpuolista […]

Jatka lukemista
13.12.2018

Täydellinen velkamyrsky uhkaa

Jopa puolet Saharan eteläpuoleisen Afrikan maista saattavat olla pian velkavaikeuksissa. Samaan aikaan velkasovittelun pelisäännöt puuttuvat. Afrikan maat ovat tankanneet huolella velkaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2008 talouskriisi teki lainarahasta niille poikkeuksellisen halpaa, kun pääomat lähtivät etsimään parempaa tuottoa Afrikkaan ja muualle kehittyville markkinoille taantumaan ajautuneista länsimaista. Nyt kansainvälisen talouden ja politiikan tähtikartta ei ole […]

Jatka lukemista
13.12.2018

Selkärankaisten eläinten määrä vähenee tropiikissa rajusti

Luonnonvarojen ylikulutus näkyy tropiikin eläinten määrän romahtamisena. Kato on ollut pahinta lajirikkaassa Etelä- ja Keski-Amerikassa. Selkärankaisen eläinten määrä on vähentynyt maapallolla keskimäärin 60 prosenttia vuodesta 1970, kertoo WWF:n tuore Living Planet -julkaisu. Tieteelliseen tietoon perustuva raportti seuraa muutoksia lähes 17 000 eläinpopulaation koossa eri puolilla maapalloa. Nopeinta eläinten määrän romahtaminen on ollut lajirikkailla trooppisilla alueilla. […]

Jatka lukemista
27.09.2018

”Ihmisoikeuksia kunnioittavat yritykset ovat voitollisempia”

Ugandalainen ihmisoikeusjuristi Salima Namusobya sanoo, ettei mitä vain sijoituksia voi ottaa vastaan. Miten siis sijoittaa Ugandaan oikein, turvallisesti ja niin, että paikalliset ihmiset eivät pillastu? Salima Namusibya, tuleeko Ugandaan paljon sijoituksia? ”Kyllä. Tällä hetkellä maassa on kova hinku päästä keskituloisten maiden kategoriaan. Ugandahan on vielä vähiten kehittyneiden maiden joukossa. Nyt meiltä on löytynyt myös mineraaleja, […]

Jatka lukemista
27.09.2018

Historiallinen kehitysyhteistyöraportti eduskuntaan

Kehityspolitiikan tulokset on koottu ensimmäistä kertaa yksien kansien sisään eduskunnalle annettavassa tulosraportissa. Suomen politikan ikiliikkuja Paavo Väyrynen palasi eduskuntaan europarlamentista kesäkuussa. Loka–marraskuun vaihteessa hän pääsee yhdessä kansanedustajakollegoidensa tutustumaan raporttiin, joka sivuaa hänenkin kauttaan ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä vuosina 2007–2011. Kyse on hallituksen eduskunnalle antamasta kehitysyhteistyön ja -politiikan tulosraportista. Selvityksestä keskustellaan todennäköisesti myös eduskunnan suuressa salissa. Asiakirjaan on […]

Jatka lukemista
28.05.2018

Kehitysyhteistyörahaa vasta tuloksista

Tulosten perusteella maksettava kehitysapu kiinnostaa, mutta tukimuotoon liittyy vielä paljon ongelmia, sanoo ulkoministeriön kehityspoliittinen neuvonantaja Jussi Karakoski. Jussi Karakoski, lisääntyykö tulosten perusteella maksettava kehitysapu? ”Maailmanpankki on ottanut viime vuosina käyttöön vaihtoehtoisen rahoitusmallin, jossa osa kehitysyhteistyörahoista sidotaan tulosindikaattoreihin. Jos tulokset toteutuvat, rahoitus maksetaan avunsaajalle. Euroopan unionilla on ollut jo useamman vuoden vastaanottajamaan hallituksen toimintaan ja tuloksiin […]

Jatka lukemista
24.05.2018

Miten Suomi vastaa koulutuskriisiin?

Suomi ei ole koulutuksen suurvalta kehitysyhteistyössä, mutta se voisi nousta sellaiseksi. ”Äskettäin järjestetyssä Global Forum on Education -koulutusalan tapahtumassa ihmeteltiin Suomen poissaoloa. Tuskin kukaan olisi haikaillut Suomen perään, ellei se olisi maailmalla niin tunnettu hyvästä koulutuksestaan”, sanoo Ritva Reinikka, menestyksekkään uran Maailmanpankissa tehnyt ekonomisti. Nykyisin Reinikka toimii vapaana konsulttina ja laatii ulkoministeriön toimeksiannosta selvitystä siitä, […]

Jatka lukemista
16.03.2018

Rahamaailmasta mallia kehitysyhteistyöhön

Kehitysmaiden ongelmia ei ratkaista vain julkisella rahalla, sanoo kehityspolitiikan neuvonantaja Minna Kuusisto. Finanssisijoitukset ovat ehkä suurin muutos Suomen kehityspolitiikassa vuosikymmeniin. Ne ohjaavat yksityisiä sijoituksia kohteisiin, jotka vähentävät kehitysmaissa köyhyyttä ja tukevat kestävää kehitystä. Sijoitusten on oltava taloudellisesti kannattavia, jotta sijoitettu pääoma saadaan takaisin. Esimerkki finanssisijoituksesta oli Suomen päätös perustaa yhdessä Maailmanpankin alaisen Kansainvälisen rahoitusyhtiön IFC:n […]

Jatka lukemista
16.03.2018

Uuden rahoitusvälineen suosio yllätti

Ensimmäiset suomalaisyritysten kestävän kehityksen hankkeet käynnistyvät tänä vuonna. Julkisten investointien rahoitusväline PIF (Public Sector Investment Facility) julkistettiin vuoden 2016 lopussa. Viime vuonna suomalaiset yritykset hakivat PIF-tukea yhteensä 40 hankkeelle. Määrä oli ennakoitua suurempi. Tiiminvetäjä Oskar Kass ulkoministeriöstä on määrän lisäksi myönteisesti yllättynyt hanke-ehdotusten korkeasta tasosta. ”Yritykset tunsivat kohdemaansa ja oman sektorinsa paikalliset ongelmat.” ”Yritykset tunsivat […]

Jatka lukemista
14.12.2017

Yksityissektori köyhyyttä vähentämään

OECD:n kehitysapukomitea kehottaa Suomea linjaamaan pitkäjänteisesti yksityissektorin roolia kehityspolitiikassa. Suomi on onnistunut keskittämään kehitysyhteistyönsä tärkeimpiin maihin ja teemoihin, kuten naisiin ja tyttöihin. Myös humanitaarisessa avustustoiminnassa on onnistuttu. Kehitysavun määrää sitä vastoin pitäisi kasvattaa ja yksityissektorin roolia kirkastaa, arvioi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kehitysapukomitea DAC. Komitea julkaisi joulukuussa 12 suositusta Suomen kehitysyhteistyön parantamiseksi. ”Suomen […]

Jatka lukemista