23.09.2016

Yhteen hiileen

Kehitystavoitteiden täytyy olla kaikille yhteisiä, sanoo YK:n apulaispääsihteeri Thomas Gass.  Thomas Gass, miten kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteet eroavat aiemmista YK:n vuosituhattavoitteista? ”Aiemmin ajateltiin, mitä pohjoisen teollistuneet maat voivat antaa kehitysmaille tai kehittyville maille. Toimittiin ylhäältä alaspäin, edettiin helposti saavutettavien asioiden mukaan ja paettiin keskiarvojen taakse. Jossain asiassa saattoi tapahtua käänne parempaan, mutta se […]

Jatka lukemista
17.06.2016

Afrikassa edelleen epävakaata

Talouskasvu lisää Afrikassa rauhaa vain, jos vauraus tulee oikeista lähteistä, kuten maatalouden tuottavuuden kasvusta, World Peace Foundationin johtaja Alex de Waal sanoo. Alex de Waal, elävätkö afrikkalaiset historiansa rauhallisinta ajanjaksoa? ”Konfliktit ovat vähentyneet, mutta väkivalta on lisääntynyt viiden viime vuoden aikana. Konfliktit ovat vaikeutuneet, eivätkä ne välttämättä pääty rauhansopimuksiin. Valtioiden asevarustelu, armeijoiden osallistuminen politiikkaan ja […]

Jatka lukemista
17.06.2016

Finanssisijoituksilla kehitystä

Ulkoministeriössä pohditaan, mihin finanssisijoituksiin varatut rahat tulisi käyttää. Viime vuonna Suomen hallitus päätti muuttaa osan kehitysyhteistyön lahja-avusta laina- tai sijoitusmuotoiseksi tueksi kehitysmaille. Niin kutsuttuihin kehityspoliittisiin finanssisijoituksiin on varattu vuosittain 140 miljoonaa euroa vuoteen 2019 saakka. Kuluvana vuonna valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund saa 130 miljoonan euron rahoituksen. Loput sijoitetaan rahoitusyhtiö Inter-American Investment Corporationiin (IIC), joka rahoittaa yksityisiä […]

Jatka lukemista
22.03.2016

Vastuussa katastrofien uhreille

Uusi humanitaarisen avun laatujärjestelmä vastaa entistä paremmin ihmisten hätään, järjestelmää hallinnoivan CHS Alliancen johtaja Judith Greenwood sanoo. Judith Greenwood, humanitaarisen avun laatujärjestelmä CHS on tarkoitettu esimerkiksi avustusjärjestöille. Miten se eroaa aiemmista järjestelmistä? ”CHS pohjautuu vanhoihin laatujärjestelmiin. Se on entistä vahvempi, sillä se nostaa kriisistä kärsivän yhteisön avustustyön keskipisteeksi.” Mitä se tarkoittaa? ”CHS:n jäsenet sitoutuvat yhdeksään […]

Jatka lukemista
22.03.2016

Nepalin hullu vuosi

Poliittinen kriisi vaikeuttaa maanjäristyksestä toipumista. Nepalin historia sai uuden käänteen 25. huhtikuuta 2015. Tuolloin maa järisi voimakkaasti, ja sitä seurasi tuhansia jälkijäristyksiä. 8 891 kuollutta 100 000 loukkaantunutta 188 900 kodistaan paennutta 605 254 tuhoutunutta taloa 1 000 tuhoutunutta terveyskeskusta 30 000 tuhoutunutta luokkahuonetta Maanjäristyksen vaara oli tiedossa, sillä Nepal sijaitsee Intian ja Euraasian mannerlaattojen […]

Jatka lukemista
22.03.2016

Ulkoministeriö arvioi järjestöjen työn

Ensimmäiset tulokset järjestöjen työn tuloksellisuudesta julkistetaan kesällä. Ulkoministeriö arvioi perusteellisesti kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä. Puntaroitavina ovat niiden järjestöjen ohjelmat, jotka saavat niin kutsuttua ohjelmatukea eli monivuotista rahoitusta tietyn kehitysyhteistyöohjelmansa toteuttamiseen. Suurin osa ministeriön tuesta kansalaisjärjestöille on ohjelmatukea. Päätös järjestöjen työn arvioinnista tehtiin edellisellä hallituskaudella. ”Kansalaisjärjestöjen työn tuloksia ei ole aiemmin evaluoitu yhtä kattavasti”, ulkoministeriön kehitysevaluoinnin yksikön päällikkö […]

Jatka lukemista
22.12.2015

Tyrmäys Suomen leikkauksille

Suomi tekee väärin, kun se leikkaa kehitysyhteistyöstä ja oikein, kun se panostaa yritysyhteistyöhön, sanoo OECD:n kehitysapukomitean DACin puheenjohtaja Erik Solheim. Erik Solheim, olet norjalainen. Miksi Pohjoismaat ovat tunnettuja kehitysyhteistyöstään? ”Pohjoismainen kehitysyhteistyö on ainutlaatuista. Siihen kuuluu esimerkiksi rauhanrakennusta, kuten presidentti Martti Ahtisaaren työ Indonesian Acehissa ja Kosovossa. Pohjoismaat ovat rakentaneet rauhaa monissa maissa, kuten Myanmarissa ja […]

Jatka lukemista
22.12.2015

Katse korkotuen tuloksiin

Korkotuki palaa uudistettuna kehitysyhteistyön rahoitusmalliksi vuoden 2016 alussa. Suomi luopui edellisellä hallituskaudella korkotukiluotoista. Niiden tilalle alettiin kehittää muita kehityspoliittisia tavoitteita edistäviä rahoitusmuotoja. Ylitarkastaja Janne Sykkö ulkoministeriön kehitysrahoituslaitosten yksiköstä sanoo, että korkotuki uudistetaan ja otetaan käyttöön ensi vuoden alussa. Vanha laki korkotukiluotoista kehitysmaille on yhä voimassa. Se on pohjana myös uuden, vielä nimeä vailla olevan rahoitusmuodon […]

Jatka lukemista
22.12.2015

Rauhaa päälle maan

Maailmassa soditaan mutta myös sovitaan rauhasta. Kehitys-Utveckling kokosi sopimuksia, jotka asiantuntijoiden mielestä antavat uskoa konfliktien rauhanomaisesta ratkaisusta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Latinalainen Amerikka on rauhoittunut, osin myös Aasia. Afrikassa rauhanprosessit ovat kunnolla vasta käynnistymässä. Maailma on rauhoittunut, koska kylmä sota on päättynyt. Sisällissotien perusta muuttui 1990-luvun alussa, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto eivät enää ottaneet mittaa […]

Jatka lukemista
30.09.2015

Enemmän irti apueuroista

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) joutui aloittamaan kautensa leikkaamalla. Hän uskoo silti, että Suomi voi saada lisää sananvaltaa kansainvälisessä kehityspolitiikassa. Millaista on Suomen kehityspolitiikka hallituskauden päättyessä vuonna 2019? ”Suomi on nykyistä suurempi ja vahvempi toimija valituilla painopistealueilla, maailmanlaajuisesti merkittävä. Kun esimerkiksi keskitymme tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen, olemme vahvemmin vaikuttamassa työhön alan kansainvälisissä järjestöissä. […]

Jatka lukemista