22.12.2015

Tyrmäys Suomen leikkauksille

Suomi tekee väärin, kun se leikkaa kehitysyhteistyöstä ja oikein, kun se panostaa yritysyhteistyöhön, sanoo OECD:n kehitysapukomitean DACin puheenjohtaja Erik Solheim. Erik Solheim, olet norjalainen. Miksi Pohjoismaat ovat tunnettuja kehitysyhteistyöstään? ”Pohjoismainen kehitysyhteistyö on ainutlaatuista. Siihen kuuluu esimerkiksi rauhanrakennusta, kuten presidentti Martti Ahtisaaren työ Indonesian Acehissa ja Kosovossa. Pohjoismaat ovat rakentaneet rauhaa monissa maissa, kuten Myanmarissa ja […]

Jatka lukemista
22.12.2015

Katse korkotuen tuloksiin

Korkotuki palaa uudistettuna kehitysyhteistyön rahoitusmalliksi vuoden 2016 alussa. Suomi luopui edellisellä hallituskaudella korkotukiluotoista. Niiden tilalle alettiin kehittää muita kehityspoliittisia tavoitteita edistäviä rahoitusmuotoja. Ylitarkastaja Janne Sykkö ulkoministeriön kehitysrahoituslaitosten yksiköstä sanoo, että korkotuki uudistetaan ja otetaan käyttöön ensi vuoden alussa. Vanha laki korkotukiluotoista kehitysmaille on yhä voimassa. Se on pohjana myös uuden, vielä nimeä vailla olevan rahoitusmuodon […]

Jatka lukemista
22.12.2015

Rauhaa päälle maan

Maailmassa soditaan mutta myös sovitaan rauhasta. Kehitys-Utveckling kokosi sopimuksia, jotka asiantuntijoiden mielestä antavat uskoa konfliktien rauhanomaisesta ratkaisusta. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Latinalainen Amerikka on rauhoittunut, osin myös Aasia. Afrikassa rauhanprosessit ovat kunnolla vasta käynnistymässä. Maailma on rauhoittunut, koska kylmä sota on päättynyt. Sisällissotien perusta muuttui 1990-luvun alussa, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto eivät enää ottaneet mittaa […]

Jatka lukemista
30.09.2015

Enemmän irti apueuroista

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) joutui aloittamaan kautensa leikkaamalla. Hän uskoo silti, että Suomi voi saada lisää sananvaltaa kansainvälisessä kehityspolitiikassa. Millaista on Suomen kehityspolitiikka hallituskauden päättyessä vuonna 2019? ”Suomi on nykyistä suurempi ja vahvempi toimija valituilla painopistealueilla, maailmanlaajuisesti merkittävä. Kun esimerkiksi keskitymme tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen, olemme vahvemmin vaikuttamassa työhön alan kansainvälisissä järjestöissä. […]

Jatka lukemista
30.09.2015

Kehitysyhteistyön asiantuntijasta yrityskonsultiksi

Työttömiksi jäävät kehitysyhteistyön ammattilaiset voisivat auttaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä avaamaan uusia markkinoita, ehdottaa Finpron Seppo Keränen. Kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaukset ovat johtaneet yhteistoimintaneuvotteluihin kansalaisjärjestöissä. Kehitysjärjestöjen kattojärjestöstä Kepasta arvioidaan, että järjestöistä voidaan joutua irtisanomaan jopa 200 työntekijää. Tämä olisi 30–40 prosenttia palkatusta henkilöstöstä. Ulkoministeriön kehitysyhteistyötehtävistä vähennetään 35 henkilötyövuotta. Finpron asiantuntija Seppo Keränen arvioi, että osa työttömiksi […]

Jatka lukemista
15.06.2015

Kehitysyhteistyö käännekohdassa

Kehitysyhteistyön leikkausten ohjenuorana käytettiin hallitusohjelmaa. Suomen kehityspoliittinen linja tarkentuu eduskunnalle annettavassa selvityksessä. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) ja ulkoministeriön virkamiehet joutuivat kesäkuun alussa leikkaamaan rajusti ensi vuoden kehitysyhteistyösuunnitelmia. Hallitusneuvotteluissa päätettiin 300 miljoonan euron leikkauksista kehitysyhteistyöhön. Leikkaustarvetta lisäsi se, että päästökaupasta valtiolle tulevia tuloja ei enää ensi vuonna ohjata ilmastonmuutosta hillitseviin ja sopeuttaviin toimiin kehitysmaissa. […]

Jatka lukemista
15.06.2015

Säälliset työolot kuuluvat kaikille

Kestävä kehitys vaatii työntekijöiden aseman parantamista, sanoo Palvelualojen maailmanliiton pääsihteeri Philip Jennings. Philip Jennings, täystyöllisyyttä ja säällisiä työoloja kaavaillaan yhdeksi vuoden 2015 jälkeisen kestävän kehityksen tavoitteista. Miksi se on tärkeää? ”Emme saavuta kestävää kehitystä ilman säällisiä työoloja. Se taas edellyttää vahvoja työmarkkinaosapuolia, kollektiivista sopimusjärjestelmää ja vähimmäispalkkaa. Myös työtä tekevien ihmisten taloudellista asemaa on parannettava, jotta […]

Jatka lukemista
17.03.2015

Supervuonna neuvotellaan ilmastosta, rahasta ja kehityksen tavoitteista

Vuoden 2015 jälkipuoliskolla tehdään kauaskantoisia päätöksiä. Vasta käytäntö näyttää, kuinka merkittäviä päätökset todella olivat, osastopäällikkö Pekka Puustinen muistuttaa. Heinäkuussa Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa pidetään kehitysrahoitushuippukokous. Se käynnistää huippukokousten sarjan, joka jatkuu syyskuussa niin sanotulla post2015-kokouksella New Yorkissa ja huipentuu joulukuussa Pariisin ilmastokokoukseen. ”Nämä ovat teknisesti ja syntyhistorialtaan eri prosesseja, mutta maailmalla tuskin on enää varaa […]

Jatka lukemista
17.03.2015

Vastaus kehitysmaiden ongelmiin löytyy taloudesta

Entisestä suurlähettiläästä Matti Kääriäisestä on tullut Suomen tunnetuin kehitysyhteistyön arvostelija. Hänen kritiikkinsä terävin kärki suuntaa kuitenkin maailmantalouden rakenteisiin. Matti Kääriäinen, peräät kirjassasi Kehitysavun kirous kestävää kehitystä ja aitoa demokratiaa. Miten niihin päästään? ”Todennäköisesti ei mitenkään. Maailma on jakautunut, ja nykyinen toimintatapa suosii rikkaita ja yksityissektoria. Yksi prosentti omistaa puolet maailman varallisuudesta mutta suuri enemmistö ei paljon […]

Jatka lukemista
30.12.2014

Keksintöjä kehitysavulla

Suomalaisyritykset ratkovat kohta kehitysmaiden ongelmia Tekesin ja ulkoministeriön tuella. Ulkoministeriö ja teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes käynnistävät ensi vuonna BEAM – Business with Impact -ohjelman. Viisivuotinen ohjelma on suunnattu yrityksille, tutkimuslaitoksille ja järjestöille, jotka kehittävät ratkaisuja kehitysmaiden ongelmiin. Suomalaisia myös kannustetaan kehitysmaiden markkinoille. ”Talouskasvu on nyt kovinta kehitysmaissa ja kehittyvissä talouksissa, mutta suomalaisia on mukana […]

Jatka lukemista