13.12.2018

”Afrikkalaiset naiset tarvitsevat tilaa kehittyä”

Sami Frestadius oppi, että tasa-arvotyön tehtävänä on tukea afrikkalaista feminismiä. ”Työntekijöitä oli 35, kun aloitin naisten maaoikeuskampanjan päällikkönä YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin Etiopian-toimistossa. Yllätyin siitä, että olin ainoa mies. Olin aina ajatellut, että tasa-arvon edistäminen on miesten ja naisten yhteistä työtä. Tehtäväni oli tuoda naisten maaoikeuksia Etiopian, Tansanian ja Kenian lakeihin ja kehitysohjelmiin. Maaoikeudet ovat […]

Jatka lukemista
27.09.2018

Kriisinhallintatehtävä vaatii kykyä kysellä – ”Älä ole suoraan eri mieltä”

Janne-Matti Peltola oppi, ettei suorasukaisuudella pärjää monikulttuurisessa ympäristössä. ”Työskentelin kriisinhallintatiimin johtajana maavoimien esikunnassa Mikkelissä, ja tehtäväni oli järjestellä sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita. Tunsin kaikki operaatiot. Olin ollut Naton KFOR-operaatiossa Kosovossa ja halusin taas kentälle, YK:n rauhanturvaoperaatioon ja Afrikkaan. Paras vaihtoehto oli MINUSMA Malissa. Siellä oppisin myös ranskaa. Tiesin Malin poliittisen tilanteen. Ääri-islamistiset terroristit tekivät kiihtyvästi iskujaan, ja […]

Jatka lukemista
28.05.2018

”Aion jatkossakin kysyä, mitä kuuluu”

Lumi Young oppi Gazassa sen, miten työyhteisön saa toimimaan. ”Palasin äskettäin Gazasta, jossa työskentelin apulaisasiantuntijana YK:n Palestiinan pakolaisten avustusjärjestössä UNRWAssa. Tehtäväni oli edistää sukupuolten tasa-arvoa. Kokouksissa olin se takapiru, joka nosti kätensä ja muistutti: Entä naiset ja tytöt? Gazassa asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä, joista 70 prosenttia on Palestiinan pakolaisia. UNRWA tarjoaa heille valtion peruspalvelut, […]

Jatka lukemista
16.03.2018

”Raskas byrokratia vie arvokasta aikaa”

Raila Puurunen oppi, ettei eurooppalaisia säädöksiä voi noudattaa pilkulleen Somalian kaltaisissa hauraissa maissa. ”Ensin Djiboutiin, Afrikan sarven lilliputtivaltioon Somalian rajalle. Sieltä Kenian pääkaupunkiin Nairobiin ja lopulta Mogadishuun, Somalian pääkaupunkiin. Työskentelin projektipäällikkönä Euroopan unionin siviilikriisinhallintaoperaatiossa EUCAP Somaliassa, jossa kehitetään Somalian meriturvallisuutta ja vahvistetaan merilainsäädäntöä. Järjestin konferensseja, seminaareja ja koulutuksia, joissa asiantuntijat EU-maista valmensivat paikallisia viranomaisia, kuten […]

Jatka lukemista
14.12.2017

”Pienviljelijää ei saa yliromantisoida”

Sara Ahlberg oppi, ettei maatalouden tuotanto kehitysmaiden pientiloilla tehostu ilman yksityisiä yrityksiä. ”Ensin asuin Kenian pääkaupungissa Nairobissa, koska keräsin tutkimusaineistoa maitotuotteiden antibioottijäämistä. Muutin sinne uudestaan, kun aloitin apulaisasiantuntijana YK:n alaisessa Kansainvälisessä kotieläintutkimuslaitoksessa ILRIssä. Tehtäväni oli edistää ruoan turvallisuutta. Kiersin kodeissa Kenian maaseudulla ja otin bakteerinäytteitä hapatetuista maito- ja viljatuotteista. Niitä tutkittiin laboratoriossa Nairobissa. Mitä köyhempi […]

Jatka lukemista
28.09.2017

Suurlähettiläs oivalsi, että kaiken ei tarvitse olla valmista

Klaus Korhonen oppi, miten valtioita kannattaa houkutella asekauppasopimukseen.  ”Vuosi kansainvälisen asekauppasopimuksen puheenjohtajana jäi juuri taakse. Kannustin valtioita sitoutumaan sopimukseen, jolla pyritään sääntelemään tavanomaisten aseiden kauppaa ja estämään aseiden vienti esimerkiksi silloin, kun niitä aiotaan käyttää rikoksiin ja siviilejä vastaan. Tavanomaisia aseita ovat esimerkiksi miinat, tankit ja rynnäkkökiväärit. Niillä tapetaan yli puoli miljoonaa ihmistä vuodessa. Uhreiksi […]

Jatka lukemista
25.05.2017

”Keniassa oivalsin, mitä eriarvoisuus on”

Salla Eilola oppi apulaisasiantuntijana, kuinka tärkeää on tuntea olevansa arvostettu. ”Olin aivan innoissani, kun pääsin nuoremmaksi tutkijaksi peltometsäviljelyn tutkimuskeskukseen ICRAFiin Keniaan. Saisin työskennellä kansainvälisten tutkijoiden kanssa ja verkostoituisin. Voisin saada työpaikan tutkimuskeskuksesta ja jäädä kansainväliselle uralle. Toisin kävi. Keniassa koin, mitä eriarvoisuus on. Tutkin paikallisten luonnonvarojen hallintaa. Työskentelin yksin ja sain päättää pitkälti itse, mitä […]

Jatka lukemista
16.03.2017

”Opin työkavereiltani, kuinka onnistuisin”

Seela Sinisalo oppi Keski-Amerikassa, kuinka paljon voimaa kannustuksella ja kiitoksella on. ”Työskentelin vesi- ja sanitaatioasioiden neuvonantajana SICAssa, joka on kuin Keski-Amerikan EU. Minun piti selvittää El Salvadorin juomaveden laatuvaatimukset. Ministeriöstä ei vastattu, eivätkä nettisivut toimineet, joten lähdin ministeriöön. Löysin ministeriön viimeisestä nurkasta vedenlaadusta vastaavan insinöörin, joka tunsi vaatimukset. Rahaa ei ollut, laatutarkastukset olivat jääneet. Vastassa […]

Jatka lukemista
14.12.2016

Yksi tavoite päivässä riittää

Heidi Isohanni on oppinut, ettei avustustyössä saa vaatia itseltään liikaa. ”Urani alussa sain neuvon humanitaarisen avustustyön konkarilta: ’Suunnittele, että teet kaksi asiaa päivässä. Jos saat yhden tehtyä, ole tyytyväinen.’ Ensimmäinen Punaisen Ristin komennukseni oli Liberiaan kesäkuussa 2014. Minut lähetettiin ebola-verenvuotokuumeen vuoksi, ja olin Ristin ainoa kansainvälinen asiantuntija. Istuin kokouksissa. Ohjasin Liberian Punaista Ristiä, jolla oli […]

Jatka lukemista
23.09.2016

Aikaa neljä minuuttia

Satu Santala oppi Maailmanpankin johtokunnassa, miten ääntään kannattaa käyttää. ”Kolme vuotta Maailmanpankissa kului nopeasti. Tiesin, millaista työ olisi, sillä olin työskennellyt ulkoministeriössä virkamiehenä, joka ohjeistaa Suomen osalta Pohjoismaiden ja Baltian edustajaa. Tunsin johtokunnan kokoustavan, kollegat alueeltani ja yhteiset asiat, joita ajaisin. Johtokunnassa on 25 edustajaa. Aikaa on neljä minuuttia, jos haluaa ottaa kantaa johonkin asiaan. […]

Jatka lukemista