Maailma ei ole niin paha kuin luulet

Sanonta kyllä kansa tietää ei pidä paikkaansa. Tai ainakaan se ei päde suomalaisten tietoihin maailman tilasta ja köyhyydestä: käsitykset ovat nimittäin selvästi synkempiä kuin todellisuus.

Ulkoministeriö selvitti viime kesänä toisen kerran vuotuisessa mielipidetiedustelussaan suomalaisten käsityksiä köyhyydestä. Päätin vertailla suomalaisten käsityksiä YK:n samoihin aikoihin julkaisemaan tietoihin maailman köyhyydestä eli Millennium Development Goals Report 2014 -raporttiin.  Maakohtaista tietoa infografiikoihin on täydennetty muilla virallisilla lähteillä.

Lähes seitsemän kymmenestä suomalaisesta uskoo, että äärimmäinen köyhyys on maailmassa lisääntynyt. Tosiasiassa se puolittui vuoden 1990 tasolta jo neljä vuotta sitten eli vuonna 2010. Seuraava kaavio kertoo tarkemmat prosentit.

Köyhyyden puolittamisen merkitystä saavutuksena korostaa se, että samaan aikaan maailman väkiluku nousi 5,3 miljardista lähes 7 miljardiin. Käytännössä prosenttiosuuden pieneneminen tarkoittaa, että äärimmäisessä puutteessa elää yli 700 miljoonaa ihmistä vähemmän kuin reilu 20 vuotta sitten.

Tässä kohtaa on helppo ajatella, että kehitys johtuisi vain Kiinan huimasta kasvusta. Kiinalla on toki iso rooli maailmanlaajuisissa luvuissa, mutta seuravaa graafi kertoo köyhyyden vähentyneen kehitysmaissa vuosien 1990–2010 välisenä aikana myös silloin, kun luvuista putsataan Kiina pois.

***

Köyhyys on muutakin kuin tulojen vähyyttä. Se tarkoittaa esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien puuttumista. Näin suomalaisten vastaukset jakaantuivat, kun heiltä kysyttiin, miten kehitysmaissa käydään peruskoulua.

Suomi on itse keikkunut peruskoulutuksen laatua mittaavien PISA-tutkimusten kärkijoukoissa vuosikausia.  Silti suomalaisten käsitys koulutuksen osalta on vielä enemmän pielessä kuin tuloköyhyysluvuissa, sillä vain kolme prosenttia osaa asettaa vastauksen oikeaan haarukkaan, kuten seuraava kaavio kertoo.

Kun prosentuaalinen kehitys muutetaan oikeiksi ekaluokkalaisksi, tarkoittaa kehitys sitä, että kokonaan peruskoulun ulkopuolelle jää enää 58 miljoonaa lasta. Vastaava luku oli vuosituhannen alussa vielä noin 100 miljoonaa. Eniten koulunkäynti on lisääntynyt Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, peräti 18 prosenttiyksikköä vuosien 2000 ja 2012 välillä. Seuraavassa kaaviossa näytetään, miten koulunkäynti on lisääntynyt viidessä kehitysmaassa, jotka ovat olleet Suomen kehitysyhteistyön kohdemaita.

Toki kehitysmaiden koulujärjestelmissä on edelleen valtavasti kehitettävää. Monissa maissa koulua käydään oppimatta oikeastaan mitään, ja joka neljäs kehittyvien alueiden peruskoululainen jättää koulun kesken ennen aikojaan.

***

Parhaiten suomalaiset pärjäsivät, kun heiltä kysyttiin, miten puhtaan juomaveden saatavuus on kehittynyt. Silti alle puolet eli 47 prosenttia vastaajista tiesi sen lisääntyneen vuoden 1990 jälkeen, kuten seuraava vastausjakauma osoittaa.

Seuraava kaavio kertoo puhtaan juomaveden saatavuuden lisääntymisestä prosentteina.

Prosentit ovat prosentteja. Ehkä kuvaavampaa on ilmaista sama kehitys absoluuttisina numeroina: vuoden 1990 jälkeen peräti 2,3 miljardia ihmistä on päässyt puhtaan juomaveden piiriin.

Seuraavassa kaaviossa tarkastellaan, millaista kehitys on viidessä maassa, jotka ovat olleet Suomen kehitysyhteistyön kohdemaita.

***

Miksi suomalaisten käsitykset maailman tilasta ovat todellisuutta synkempiä? Tätä pohdiskelin painetun Kehitys-lehden 3/2014 pääkirjoituksessa.

2 kommenttia artikkeliin ”Maailma ei ole niin paha kuin luulet

Vastaa käyttäjälle Ramus Urpo Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *