Vuoden 2020 alussa kouluruokaa sai useampi lapsi kuin koskaan, mutta koulujen sulkeminen käänsi kehityksen suunnan.
Koronaviruspandemia on sulkenut kouluja 199 maassa ja jättänyt 370 miljoonaa lasta vaille kouluruokailua, arvioi Maailman ruokaohjelma WFP helmikuussa 2021 ilmestyneessä raportissaan. Monissa perheissä kouluruoka on ollut lapsille päivän ainoa ateria, joten koulujen sulut pahentavat nälkäongelmaa.
Vuosina 2013–2020 kouluruokaa saavien lasten osuus lähes tuplaantui köyhissä maissa.
Ennen koronaviruspandemiaa kehityksen suunta oli toinen. Vuosina 2013–2020 kouluruokaa saavien lasten osuus lähes tuplaantui köyhissä maissa. Joka viides matalan tulotason maassa asuva lapsi ja joka toinen maailman lapsi sai kouluruokaa ennen pandemiaa ja koulusulkuja. Kouluruokailu rahoitettiin 90 prosenttisesti kansallisista budjeteista.
Ruoka kannustaa koulunpenkille
Kouluruokailun takaaminen on keskeinen osa nälkäongelman ratkaisua. Kun pandemia hellittää, tulee huolehtia, että lapset palaavat turvallisesti kouluihin ja kouluruokailuun, WFP painottaa. Maksuton kouluruokailu on yksi syy ylipäänsä laittaa kaikki lapset kouluun, minkä vuoksi se on lisännyt tyttöjen koulunkäyntiä.
Edistääkseen kouluruokailun tunnettuutta, WFP nimitti maaliskuussa Suomen kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministerin Ville Skinnarin kouluruokalähettilääksi.
”Maksuton kouluruokailu on ollut tärkeä osa Suomen menestystarinaa. Tämä on asia, jossa meillä on annettavaa muille maille ja siksi meidän on syytä jakaa kokemuksiamme ja ratkaisujamme”, Skinnari sanoo.
Skinnarin tehtävä liittyy syyskuussa New Yorkissa pidettävään YK:n ruokajärjestelmähuippukokoukseen. Hän kokoaa yhdessä WFP:n kanssa koalitiota, joka pyrkii tuomaan kouluruokailun yhdeksi huippukokouksen pääteemoista ja lisäämään sen rahoitusta. Huippukokouksen valmistelukokous järjestetään Roomassa heinäkuussa.
TEKSTI KUUTTI KOSKI KUVA PHILIPPE LISSAC/UNIVERSAL IMAGES GROUP/LK
