Muovista on vaikea päästä eroon. Kattavan sopimuksenkin myötä muovinkulutus leikkaantuisi vain kuudella prosentilla vuoteen 2040 mennessä.
Vielä jokin aika sitten puhe muoviin liittyvistä ongelmista näytti keskittyvän valtamerillä kelluvaan muoviroskaan.
Sittemmin mediassa on alkanut näkyä todisteita paljon laaja-alaisemmista muovin haittavaikutuksista. Esimerkiksi Nature-lehden mukaan alle viiden millimetrin muovinpalasia on löydetty jo syvältä meren pohjasta, Etelämantereelta, juomavedestä – ja nyt myös ihmisen verestä.
Uusi tilanne on herättänyt myös maailman johtajat pohtimaan muoviongelmaa.
Maaliskuussa Kenian Nairobissa järjestetyssä YK:n ympäristökokouksessa päätettiin, että YK:n jäsenmaat aloittavat neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta.
Suomi ja Euroopan unioni haluavat sopimuksesta laillisesti sitovan niin, että se kattaisi muovin koko elinkaaren tuotteiden suunnittelusta jätevaiheeseen.
Suomi ja Euroopan unioni haluavat sopimuksesta laillisesti sitovan niin, että se kattaisi muovin koko elinkaaren tuotteiden suunnittelusta jätevaiheeseen.
Sopimuksen on tarkoitus tulla jäsenmaiden hyväksyttäväksi vuonna 2024. Keskeistä on sopia globaaleista velvoitteista ja niiden toteuttamisesta kansallisilla muovisuunnitelmilla. Myös kestävään kulutukseen ja tuotantoon, kiertotalouteen ja muovin elinkaareen liittyvät kysymykset ovat tärkeitä.
Kokoukseen osallistuneet kansalaisjärjestöt kertoivat The Guardian -lehdelle, että sopimuksen laadinnassa kuullaan todennäköisesti myös kehittyvien maiden roskankerääjiä, jotka kierrättävät muovia ja muuta hyödynnettävää jätettä kaatopaikoilta yrityksille.
Tällä hetkellä yli 60 valtiota on asettanut rajoituksia muovipakkauksille ja kertakäyttömuoville, mutta uusi sopimus velvoittaisi kaikilta maailman mailta toimia muoviongelman hillitsemiseksi.
Toteutuessaan sopimus olisi merkittävin kansainvälinen ympäristösopimus sitten Pariisin ilmastosopimuksen.
Muovisopimus ei tuo heti suurta muutosta muovinkulutukseen
Muovista eroon pääseminen ei tule olemaan helppoa.
Vuosina 1950‒2017 tuotettiin arviolta 9,2 miljardia tonnia muovia. Asiantuntijoiden mukaan noin kolme neljäsosaa, eli seitsemän miljardia tonnia, tuosta määrästä makaa nyt joko maakuopissa jätteenä tai kasaantuneena erilaisiin ekosysteemeihin maan päällä ja vesistöissä.
Ilman sitovaa kansainvälistä sopimusta muoviroskan arvioidaan nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Muovituotteiden arvellaan vievän noin 10‒13 prosenttia hiilibudjetista, eli siitä määrästä fossiilisia polttoaineita, joita maapallolla voidaan enää päästää ilmakehään, kertoo The Guardian -lehti.
Henkeä kohden laskettu muovinkulutus oli teollisuusmaissa 2,5 kertaa niin suurta kuin kehittyvissä maissa vuonna 2020.
Muovinkulutus lisääntyy elintason nousun myötä. Henkeä kohden laskettu muovinkulutus oli teollisuusmaissa 2,5 kertaa niin suurta kuin kehittyvissä maissa vuonna 2020, sanoo ajatushautomo Planet Tracker.
Jos muovisopimusta ei saada aikaan, kehittyvät maat kurovat eroa umpeen tulevina vuosikymmeninä. Planet Tracker ennustaa, että vuonna 2040 teollisuusmaissa oltaisiin enää 1,3-kertaisesti kehittyvien maiden edellä.
Tässä skenaariossa teollisuusmaiden keskivertoasukas olisi nostanut muovinkulutustaan 44 prosentilla vuoden 2020 tasosta ja kuluttaisi muovituotteita peräti 130 kilon edestä vuonna 2040. Kehittyvissä maissa muovinkulutus olisi puolestaan räjähtänyt 186 prosentilla, ja keskivertokuluttaja käyttäisi jo sielläkin 103 kiloa muovia.
Kiinasta tulee maailman suurin muovinkuluttaja viimeistään vuonna 2040
Oleellista on se, mitä tapahtuu kahdessa maailman suurimmassa taloudessa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.
Keskivertokiinalainen kuluttaa tällä hetkellä kolmanneksen vähemmän muovia kuin yhdysvaltalainen. Kulutus on kuitenkin vahvassa kasvussa, ja ennusteiden mukaan – jos mitään sopimusta ei synny – maat saattavat olla tasoissa jo vuonna 2030. Jos sama vauhti jatkuu senkin jälkeen, vuonna 2040 kiinalaiset kuluttavat jo 1,5-kertaisesti enemmän muovia kuin pohjoisamerikkalaiset, arvioi Planet Tracker.
Planet Tracker muistuttaa, että kattavan globaalin muovisopimuksenkin myötä muutokset tulevat olemaan hitaita. Vuoteen 2030 mennessä muovinkulutus vähenisi 1,3 prosentilla verrattuna sopimuksettomaan tilaan, ja vuoteen 2040 mennessä kulutus olisi leikkaantunut ylimääräisellä 6,0 prosentilla.
Sopimuksen myötä Kiinasta tulisi yhä maailman suurin muovinkuluttaja, mutta maan nousu ykköseksi ei kuitenkaan tapahtuisi vuonna 2030 vaan kymmenen vuotta myöhemmin eli 2040.
