Uusi vihreä talous tuo rahaa metallintuottajille, kuten Chilelle ja Perulle, mutta romahduttaa afrikkalaisten öljyntuottajien tulot.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA ennustaa, että tuuli- ja aurinkovoiman osuus maapallon sähköntuotannosta nousee nykyisestä 10 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.
Uusiutuvasta energiasta tuotettua sähköä tarvitaan, kun maailmantalous tekee siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
Uusiutuvasta energiasta tuotettua sähköä tarvitaan, kun maailmantalous tekee siirtymää kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
IEA arvioi, että energiasiirtymä kasvattaa ”vihreiden metallien” – kuten koboltin, kuparin ja nikkelin –kysynnän jopa kuusinkertaiseksi vuoteen 2040 mennessä.
Samaan tapaan kuin fossiiliset hyödykkeet ovat jakautuneet epätasaisesti ympäri maailman, myös energiametalleja löytyy vain määrätyiltä alueilta.
Vihreiden hyödykkeiden suurvalloille tuhansien miljardien tulot
Brittiläinen The Economist -lehti julkaisi maaliskuussa oman tutkimuksensa energiametallien esiintymisestä.
Tutkimuksessa arvioitiin vuoden 2040 energiantuotantoa, kun sähköautot ja uudet uusiutuvan energian teknologiat ovat käytössä. Oletuksena oli, että tuolloin käytettäisiin vielä öljyä, maakaasua ja hiiltä, mutta myös paljon alumiinia, hopeaa, kobolttia, kuparia, litiumia, nikkeliä ja sinkkiä.
Kaiken kaikkiaan vuonna 2040 maapallo olisi riippumattomampi energiahyödykkeistä, koska aurinko- ja tuulivoima olisivat korvanneet suuren osan fossiilisista polttoaineista.
Kokonaan fossiilisista ei kuitenkaan oltaisi vielä luovuttu. Niihin käytetyt varat olisivat puolittuneet suhteessa globaaliin bruttokansantuotteeseen, kun taas energiametalleihin käytetyt rahamäärät olisivat lähestulkoon kolminkertaistuneet, arvioi lehti.
Vuonna 2040 maapallo olisi riippumattomampi energiahyödykkeistä, koska aurinko- ja tuulivoima olisivat korvanneet suuren osan fossiilisista polttoaineista.
Lehden laskelmien mukaan uudet “vihreiden hyödykkeiden suurvallat” saisivat vuosittain yli 1 200 miljardin Yhdysvaltain dollarin ylimääräiset tulot.
Australia, Chile ja Kongo voittavat energiamurroksessa
Mitkä maat sitten nappaisivat miljardien dollarien hyödyt?
Lehti jakaa valtiot kolmeen ryhmään sen mukaan, miten niiden tulot muuttuisivat edellä mainittujen kymmenen energiahyödykkeen suhteen vuoteen 2040 mennessä.
Voittajiin kuuluisivat uudet ”vihreiden hyödykkeiden suurvallat”. Näitä ovat Australia, Chile, Kongon demokraattinen tasavalta, Kiina, Indonesia ja Peru. Hyötyjinä voisi olla myös joukko pieniä Aasian ja Latinalaisen Amerikan ei-autoritaarisia maita.
Australialla on paljon kaikkia listalla olevia energiametalleja. Chilellä on 42 prosenttia maailman litium-varannoista ja neljännes kuparivaroista. Kongolla on puolestaan 46 prosenttia koboltista, Kiinalla runsaasti alumiinia, kuparia ja litiumia, Indonesialla nikkeliä ja Perulla hopeaa.
Kakkosryhmään kuuluvat maat, joiden tulot pysyisivät samoina tai vähenisivät hieman. Näitä ovat esimerkiksi edullisesti öljyä tuottavat Iran, Irak, Saudi-Arabia ja Venäjä. Tähän ryhmään kuuluvien maiden osuus kutistuvista globaaleista öljytuloista kasvaisi 45 prosentista 57 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.
Suurimpia häviäjiä olisivat ne valtiot, joissa fossiilisten hyödykkeiden tuottaminen on kallista. Näihin kuuluvat esimerkiksi Algeria, Egypti, Angola, Nigeria, Britannia ja Norja. Energiasiirtymä osuisi kovaa myös pieniin tuottajiin, kuten Etelä-Sudaniin, Itä-Timoriin ja Trinidadiin. Persianlahdellakin olisi häviäjiä: esimerkiksi Bahrainin ja Qatarin tulot tippuisivat merkittävästi, jos The Economist -lehden ennuste toteutuu.
