Jukka Aronen

Kiina on ylivoimaisesti suurin Afrikan infrastruktuurin rahoittaja

Kiina lainoittaa myös heikon luottoluokituksen saaneita maita ja edistää siten diplomaattisia suhteitaan Afrikassa.

Kiinan rooli Afrikassa on vahvistunut vuosi vuodelta. Kiinalaiset valtionyritykset ja pankit ovat keskittyneet erityisesti Afrikan maiden infrastruktuuriin eli rakennuttamaan teitä, patoja ja energialaitoksia ympäri mannerta.

Miten suurta Kiinan infrastruktuuritoiminta Afrikassa on? Rahoituksen kokonaiskuvasta on ollut vaikea saada selvyyttä, sillä maa ei kuulu kansainväliseen avustajayhteisöön eikä se juurikaan esittele tekemiään sopimuksia julkisuudessa. 

Kiina on lainoittanut Saharan eteläpuolisen Afrikan infrastruktuurihankkeita 23 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla vuosina 2007–2020.

Tuoreessa yhdysvaltalaisen Center for Global Development -ajatushautomon tutkimuksessa laskettiin yhteen 535 hankkeen tiedot. Mukaan otettiin projekteja, joissa Afrikan valtiot rakennuttivat infrastruktuuria yritysten avulla ja saivat tähän ulkopuolista rahoitusta.

Tulokset osoittavat, että Kiina on lainoittanut Saharan eteläpuolisen Afrikan infrastruktuurihankkeita 23 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla vuosina 2007–2020.

Kaksi kiinalaista kehityspankkia, China Exim Bank ja China Development Bank, myönsivät vuosien 2007–2020 aikana 23,0 miljardin dollarin edestä lainoja, kun taas kaikkien muiden merkittävien kehitysrahoittajien panos oli yhteensä 9,1 miljardia dollaria.

Yhdysvaltain suurin rahoittaja, Development Finance Corporation, myönsi ainoastaan 1,9 miljardia dollaria alueen maiden infrastruktuurin kehittämiseen.

Tutkimuksen johtopäätös on, että Kiinan lainapotti on ollut suuruudeltaan yli kaksinkertainen Yhdysvaltain, Saksan, Japanin ja Ranskan hallitusten sekä monenkeskisten kehityspankkien antamaan vastaavaan rahoitukseen verrattuna.

Kiina valmis rahoittamaan myös riskialttiita kohteita

Kiinan antamista lainoista on länsimaissa ollut melko kielteinen kuva, sanovat tutkijat. Kiinaa on kritisoitu siitä, että lainojen ehdot eivät ole olleet julkisia ja lainoille on vaadittu vakuuksia. Myös Kiinan valtavaa Belt and Road -aloitetta, jolla ohjataan tuhansia miljardeja dollareita ympäri maailmaa sijaitseviin infrastruktuurihankkeisiin, on kutsuttu ”velkavankeusdiplomatiaksi”.

Uusi tutkimus piirtää aiempaa monipuolisemman kuvan Kiinan harjoittamasta lainatoiminnasta.

Tutkimuksen mukaan Kiina on esimerkiksi muita lainoittajia valmiimpi rahoittamaan heikon luottoluokituksen saaneita maita, ja se on ylipäänsä antanut lainoja kohteisiin, jotka eivät muuten saisi tukea. Tutkijoiden mukaan tämä voi johtua siitä, että lainoilla edistetään Kiinan ja Afrikan maiden välisiä diplomaattisia suhteita. Tähän viittaisi myös se, että Kiina on antanut velkoja anteeksi.

Kiina on tärkeässä asemassa, kun Afrikan maiden velkaongelma todennäköisesti syvenee kuluvan vuoden aikana.

Center for Global Development -ajatushautomon tutkija Nancy Lee puolusti Kiinan lainatoimintaa uutistoimisto Reutersille: ”Kiinaa kohtaa esitetään paljon kritiikkiä, mutta jos läntiset hallitukset haluavat nostaa alueelle suunnattujen kestävien sijoitusten määrää ja vaikuttavuutta, niiden täytyy itse parantaa omaa ja kansainvälisten kehityspankkien rahoitusta.”

Leen mukaan Saharan eteläpuoliselle Afrikalle myönnetty julkinen hankerahoitus on jumittunut noin yhdeksän miljardin dollarin vuositasolle, eikä se sellaisenaan riitä alueen teiden, patojen ja siltojen rakentamiseen.

Kiina on jo noussut Saharan eteläpuolisen Afrikan suurimmaksi kahdenväliseksi luotonantajaksi 22 prosentin osuudellaan. Tämän vuoksi Kiina on tärkeässä asemassa, kun Afrikan maiden velkaongelma todennäköisesti syvenee kuluvan vuoden aikana.

Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan monet matalan tulotason maat ovat jo joutuneet velkakurimukseen, ja lisää maita saattaa ajautua vaikeuksiin, kun koronapandemian, Venäjän hyökkäyssodan Ukrainassa ja koronnostojen seuraukset kärjistyvät. Esimerkiksi Tšad, Etiopia, Somalia ja Sambia ovat jo pyytäneet pääsyä velkajärjestelyihin.