Joka kymmenes etiopialainen tarvitsee välitöntä ruoka-apua.
Haben Waldo hoputtaa härkiään Ilala-joen uomassa Endertassa Pohjois-Etiopiassa. Vielä viime kesänä Ilala oli Tigrayn maakunnan suurin joki. Nyt se on rutikuiva.
”Olen yrittänyt viljellä vehnää, teffiä ja maissia, mutta sato on kehno. En voi elättää sillä edes perhettäni”, Waldo sanoo.
Etiopiaa koettelee pahin kuivuus 50 vuoteen. Viime keväänä sateet jäivät vähäisiksi, samoin kesällä maan tärkeimpänä sadekautena. Sääilmiö El Niñon vuoksi suuri osa Etiopiaa jäi kokonaan ilman sateita. Paikoin ne tulivat myöhässä tai epäsäännöllisesti ja aiheuttivat tulvia.
Kuivuuden seuraukset ovat tuhoisia, sillä yli 72 miljoonaa eli neljä viidestä etiopialaisesta saa toimeentulonsa maataloudesta. Kesällä tuotetaan myös 80 prosenttia Etiopian ruoasta. Nyt sato on jäänyt jopa 90 prosenttia keskiarvoa pienemmäksi.
”Luojan kiitos, että meillä on vihannespelto, jota olemme voineet kastella. Siksi olemme selvinneet hengissä. Karja kuitenkin kärsii, sillä laidunmaata ei enää ole”, Waldo sanoo.
Pulaa siemenviljasta
Tigrayn maakunnan itä- ja kaakkoisosat ovat kärsineet pahoin kuivuudesta. Pelloilla ei kasva mitään. Vain karja etsii kuivasta maasta juuria syötäväkseen. Karjaa on myös kuollut.
Halefum Hargo kyntää kuivaa peltoa kahden härän avustamana.
”Kynnän maata, jotta se olisi pehmeää, jos kesäkuussa sataa. Minulla ei ole siemenviljaa, mutta ajattelin myydä yhden häristäni, jotta voisin sitä ostaa.”
Monissa viljelijäperheissä siemenvilja on syöty nälkään, joten sitä ei enää ole varastossa. Se tietää ruokapulaa, vaikka sadetta tulisi kesällä.
YK:n mukaan joka viides etiopialainen eli yli 18 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua. Heistä kahdeksan miljoonaa saa apua Etiopian hallitukselta. Loput kymmenen miljoonaa odottaa pikaista apua ulkomailta.
Hargon kahdeksanhenkinen perhe selviää Maailman ruokaohjelman WFP:n ja hallituksen tuella. He saavat viisitoista kiloa vehnää tai maissia kuukaudessa.
”Se ei riitä. Välillä jätän syömättä ja annan ruoan lapsille. Ruoka on kuitenkin ravintoköyhää, joten lapset ovat vaarassa jäädä aliravituiksi”, Hargo sanoo.
YK:n mukaan yli kaksi miljoonaa etiopialaista kärsii aliravitsemuksesta. Lähes joka neljännen tila on vakava.
Kuivuus ja rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovat ajaneet myös yli 218 000 etiopialaista kodeistaan.
”Jos kesällä ei sada, mekin joudumme ehkä muuttamaan”, Hardo sanoo.
Haittaa koulunkäynnille
Parinkymmenen kilometrin päässä Halefum Hardon pellolta on pieni lähde, jossa lapset täyttävät muovikanistereitaan. Lähteen vedenpinta on vain muutaman kymmenen sentin korkeudella. Vesi on täynnä levää, oksia ja lehtiä. Karja juo samasta lähteestä.
YK:n mukaan yli viisi miljoonaa etiopialaista on ilman puhdasta juomavettä.
YK:n mukaan yli viisi miljoonaa etiopialaista on ilman puhdasta juomavettä.
”Vesi on juotavaksi, mutta kotona käytämme sitä myös muihin tarkoituksiin”, sanoo 10-vuotias Mahalet Alamat.
Likainen vesi ja huono hygienia ovat lisänneet sairauksia. Samaan aikaan Etiopian terveydenhoitojärjestelmä on ylikuormittunut.
Alamat uskoo, ettei hän sairastu vedestä.
”Vesi maistuu makealta, ei suolaiselta.”
Alamatin kotiympäristöstä ei enää löydy juomavettä. Vedenhaku lähteeltä vie tuntikausia ja häiritsee hänen koulunkäyntiään. YK:n mukaan yli miljoona lasta on keskeyttänyt koulunsa kuivuuden tai tulvien takia.
”Emme ehdi tehdä läksyjä, koska meidän täytyy hakea vettä ennen koulupäivää ja sen jälkeen”, Alamat sanoo.
TEKSTI JA KUVAT BENGT SIGVARDSSON
Kirjoittaja on ruotsalainen vapaa toimittaja. Tekstin on suomentanut Tiina Kirkas.
