El Salvador: Yhä väkivallan varjossa

El Salvadorin sisällissota päättyi 25 vuotta sitten, mutta tappaminen jatkuu yhä. Neljä elsalvadorilaista kertoo, miten väkivalta, jengit ja vankila ovat muovanneet heidän elämäänsä.

Asianajaja Guillermo Garcia, 46, on pukeutunut kauluspaitaan ja siisteihin housuihin. Toimistossa paperit ovat siisteissä pinoissa.

Aina Garcian elämä ei ole ollut järjestyksessä. Hän oli kahdeksanvuotias, kun El Salvadorin sisällissota alkoi vuonna 1979.

”Liityin sissijoukkoihin ja parin vuoden kuluttua olin rintamalla.”

Garcia näyttää kuvaa, jossa hän poseeraa kiväärin kanssa. Ase on isompi kuin poika.

”Aluksi taisteleminen oli kunnia-asia ja jännittävää.”

Sisällissodassa kiinnijääneet sissit joutuivat vankilaan, myös Garcia. Hän onnistui kuitenkin karkaamaan vankilasta muiden sissien kanssa viiden kuukauden jälkeen.

Sota loppui vuonna 1991, mutta Garcian elämä ajautui syöksykierteeseen.

”Silloin ei puhuttu sodan jälkeisistä traumoista. Minulla ja muilla entisillä sisseillä oli sotilaan identiteetti, ja me jatkoimme väkivaltaista elämäämme.”

”Silloin ei puhuttu sodan jälkeisistä traumoista. Minulla ja muilla entisillä sisseillä oli sotilaan identiteetti, ja me jatkoimme väkivaltaista elämäämme.”

Garcia työskenteli vartijana. Vuonna 1994 eräässä tapahtumassa tuntematon mies haastoi riitaa, ja Garcia ampui häntä päähän. Garcia sai 20 vuoden vankilatuomion taposta.

”Vankilassa aloin ajatella. Tiesin, että jos en muuta elämääni, joudun taas uudestaan vankilaan.”

Garcia alkoi opiskella. Peruskoulun jälkeen hän jatkoi lukio-opintoja. Opiskelu ja hyvä käytös lyhensivät vankilatuomion neljään vuoteen.

Vuonna 1998 vapauteen asteli muuttunut mies, joka halusi päästää yliopistoon lukemaan lakia. Vuonna 2011 hän valmistui asianajajaksi.

Nyt Garcia työskentelee lakimiesten ammattiyhdistyksen asianajajana. Hän on myös perustanut yhdistyksen entisille vangeille.

”Minulla on ollut onnea ja siksi haluan auttaa muita entisiä vankeja”, Garcia sanoo.

Jengin puolesta

Stephanie kärsii 20 vuoden vankilatuomiota kiristyksestä.

Stephanien rintaan on tatuoitu MS 18. Se kertoo jäsenyydestä yhdessä maan suurimmista jengeistä.

”Liityin jengiin 12-vuotiaana. Vanhempani olivat kuolleet, ja jengistä sain nopeasti ystäviä.”

Nyt Stephanie kärsii 20 vuoden tuomiota Ilopangon naisvankilassa El Salvadorin pääkaupungin San Salvadorin läheisyydessä. Tuomionsa hän on saanut kiristyksestä, kuten iso osa muistakin Ilopangon vangeista.

Kiristäjät perivät suojelurahaa yrittäjiltä ja asukkailta jengien hallitsemilla alueilla. Ihmiset pelkäävät jengejä ja siksi maksavat turvallisuudestaan.

”Oikeastaan en osallistunut kiristykseen, mutta jengiläisenä velvollisuuteni on maksaa muiden jäsenien teoista”, Stephanie kertoo.

Stephanien tuomiosta on vielä puolet jäljellä. Hän on 29-vuotias ja ikävöi tytärtään, jonka näki viimeksi kaksi vuotta sitten.

”En ole nähnyt muitakaan läheisiäni. Kukaan ei käy minua katsomassa.”

Lasten takia

Marielas myy itseään joka päivä San Salvadorin kaduilla Mara Salvatruchan hallitsemalla alueella. Hän on 38-vuotias entinen vanki.

”Perheeni ei kestänyt minua silmissään vapautumiseni jälkeen”, hän kertoo.

Karen myy itseään San Salvadorin kaduilla.

Marielasin ystävä Karen on raskaana mutta jatkaa siitäkin huolimatta prostituoituna.

”Tulin ensimmäisen kerran raskaaksi 15-vuotiaana. Nyt olen 27-vuotias, ja tämä on viides lapseni. En pystyisi elättämään lapsiani ilman työtäni.”

Marielas ja Karen haluaisivat elää toisenlaista elämää. Se ei näytä kuitenkaan todennäköiseltä.

”Joka päivä sanon lapsilleni, että menen myymään lehtiä liikennevaloihin”, Karen kertoo.

Marielasin lapset asuvat sukulaisten luona. He tietävät äitinsä työstä.

”Olen saattanut maailmaan kaksi lasta, ja minun on huolehdittava heistä. Lähetän heille joka kuukausi suurimman osan palkastani.”

TEKSTI MAIJA SALMI

KUVAT MEERI KOUTANIEMI

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.


Veren tahrima maa

Viime vuonna El Salvadorissa murhattiin neljätoista ihmistä joka päivä. Vain Syyriassa kuoli enemmän ihmisiä.

Valtaosa murhista liittyy jengiväkivaltaan.

Jengit syntyivät 1990-luvulla, kun Yhdysvallat palautti sisällissotaa paenneita elsalvadorilaisia kotimaahansa. Yhdysvalloissa perustetut jengit siirtyivät El Salvadoriin ja tarjosivat yhteisön juurettomille paluumuuttajille.

Nyt El Salvadorissa vaikuttaa kaksi kilpailevaa jengiä, Barrio 18 ja Mara Salvatrucha, jotka jakautuvat alaosastoiksi eli klikeiksi. Ne ovat jakaneet El Salvadorin alueisiin, joilla on omat johtajansa.

Jengeihin kuuluu arviolta 30 000–60 000 ihmistä.

Jengit hallitsevat alueillaan muun muassa joukkoliikennettä. Se tarkoittaa, että paikallisbusseja liikennöivien yrittäjien on maksettava niille suojelurahaa. Jos maksu viivästyy tai puuttuu, jengit saattavat tappaa bussin kuljettajan ja matkustajat.

Viime vuosina jengiväkivalta on kiihtynyt myös siksi, että El Salvadorin turvallisuusjoukot ovat ryhtyneet pidättämään jengiläisiä keinoja kaihtamatta.

Jengiväkivalta täyttää El Salvadorin vankilat, joista osa on varattu vain jengiläisille.

Jengiväkivalta täyttää El Salvadorin vankilat, joista osa on varattu vain jengiläisille. Vankilat ovat ahtaita ja hygieniatasoltaan ala-arvoisia.

Viime huhtikuusta lähtien viranomaiset ovat poikkeussäädöksin rajoittaneet jengiläisten oikeutta poistua sellistä, käyttää matkapuhelinta ja vastaanottaa ruokalähetyksiä. Jengien johtajat on eristetty muista vangeista. Myös kansalaisjärjestöjen, kuten Punaisen Ristin, vierailut vankiloissa on evätty.

Viranomaisten tavoitteena on vähentää jengien keskinäisiä väkivaltaisuuksia. Alkuvuonna poliisi raportoikin, että henkirikosten määrä oli laskenut kolmannekseen edellisvuoteen verrattuna.

Joka kymmenes El Salvadorin yli 37 000 vangista on nainen. Monet ovat saaneet tuomionsa jengirikollisuudesta.

Kymmeniä naisia on tuomittu vankilaan myös siksi, että he ovat keskeyttäneet raskautensa tai saaneet keskenmenon. El Salvador ei hyväksy aborttia, vaikka raskaus uhkaisi äidin henkeä tai syntyvä lapsi olisi monivammainen.

EL SALVADOR

  • Väkiluku 6,2 miljoonaa.
  • Ulkomailla asuu arviolta 2,5 miljoonaa elsalvadorilaista, joista suurin osa Yhdysvalloissa.
  • Siirtolaisten rahalähetykset ovat tärkeä osa maan taloutta kahvintuotannon lisäksi. Valuuttana käytetään Yhdysvaltain dollaria.
  • Sisällissodassa vuosina 1979–1991 kuoli arviolta 70 000 ihmistä, 8 000 katosi ja miljoona pakeni Yhdysvaltoihin.

TEKSTI MAIJA SALMI JA TIINA KIRKAS

Liity Kehitylehden uutiskirjeen tilaajaksi ja saat uusimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirje