Ensimmäiset suomalaisyritysten kestävän kehityksen hankkeet käynnistyvät tänä vuonna.
Julkisten investointien rahoitusväline PIF (Public Sector Investment Facility) julkistettiin vuoden 2016 lopussa. Viime vuonna suomalaiset yritykset hakivat PIF-tukea yhteensä 40 hankkeelle. Määrä oli ennakoitua suurempi.
Tiiminvetäjä Oskar Kass ulkoministeriöstä on määrän lisäksi myönteisesti yllättynyt hanke-ehdotusten korkeasta tasosta.
”Yritykset tunsivat kohdemaansa ja oman sektorinsa paikalliset ongelmat.”
”Yritykset tunsivat kohdemaansa ja oman sektorinsa paikalliset ongelmat. Olen 15 vuotta seurannut suomalaisten yritysten toimintaa erityisesti Afrikassa, joten tämä oli iso muutos.”
Hankkeiden yhteisarvo oli 872 miljoonaa euroa, ja niiden tukeminen olisi vaatinut 350 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroja.
Määrärahojen niukkuudesta johtuen alustavan tukilupauksen sai vain seitsemän hankesuunnitelmaa. Niiden arvo on yhteensä 150 miljoonaa euroa, josta kolmannes rahoitetaan kehitysyhteistyövaroista.
Kass arvioi, että tämän vuoden aikana käynnistyy 1–2 hanketta.
Kilpailu takaa laadun
PIFillä rahoitetaan kehitysmaiden julkisen sektorin toimijoiden investointeja.
Käytännössä suomalaisyritys ehdottaa investointia julkisen sektorin asiakkaalle kehitysmaassa. Kun yrityksen ehdottama hanke on saanut myönteisen tukipäätöksen, tuen saaja, esimerkiksi kehitysmaan vesilaitos, ottaa kaupallista lainaa investoinnin rahoittamiseksi.
Lainan korko ja osa muista kuluista maksetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista. Tuen ansiosta lainaa tarvitaan vähemmän ja se on korotonta.
Noin kolmanneksella lainasummasta tulee hankkia suomalaista teknologiaa tai erityisosaamista. Vesilaitosesimerkissä se voi tarkoittaa vedenpuhdistusteknologiaa, jolla vähennetään likaisen veden välityksellä tarttuvia tauteja ja siten sairastuvuutta.
Tukipäätöksissä painotetaan kehitysvaikutuksia, joita voivat olla parantunut sähkönsaanti tai hidastunut aavikoituminen.
Kehitysyhteistyössä sairastuvuuden vähentymistä kutsutaan myönteiseksi kehitysvaikutukseksi. Hankkeiden tukipäätöksissä painotetaankin kehitysvaikutuksia, joita voivat olla parantunut sähkönsaanti ja ruokaturva tai hidastunut aavikoituminen.
PIF korvasi korkotukiluotot, joiden kehitysvaikutukset arvioitiin vaatimattomiksi. Uusia korkotukihankkeita ei ole valmisteltu vuoden 2012 jälkeen.
Oskar Kass arvioi, että myönteisten kehitysvaikutusten näkökulmasta PIF-tukea olisi voitu myöntää jopa puolelle yritysten hankesuunnitelmista, jos määrärahoja olisi ollut enemmän.
”Yritykset joutuvat kilpailemaan keskenään myös kehitysvaikutuksilla,” hän sanoo.
ENSIMMÄISET PIF-HANKKEET
- Alustavan tukilupauksen saaneista hankkeista viisi on alemman keskitulon maissa ja kaksi vähiten kehittyneissä eli niin sanotuissa LDC-maissa.
- LDC-maissa kehitysyhteistyövarojen osuus voi olla 50 prosenttia hankkeen kustannuksista. Alemman keskitulon maissa tuen osuus voi olla enintään 35 prosenttia.
- Suurin osa nyt hyväksytyistä hankkeista käynnistyy vasta vuosina 2019–2020, koska kehitysmaissa lainajärjestelyihin ja tarjouskilpailun järjestämiseen kuluu aikaa.
TEKSTI PASI NOKELAINEN
KUVA LK/AFP/HOANG DINH NAM
