Verenvuotokuumeen torjunta vaatii valistusta, toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää ja turvallista elinympäristöä, kirjoittaa Ifeanyi M. Nsofor.
Riemastuin, kun Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto hyväksyi äskettäin uuden Ervebo-nimisen ebolarokotteen. Ervebo voi jo yhden rokotekerran jälkeen kehittää nopean immuunivasteen, ja lääkkeen suojavaikutus alkaa kymmenen päivän sisällä.
Olisipa tällainen rokote ollut olemassa muutama vuosi sitten.
Vuonna 2015 olin mukana johtamassa Afrikan unionin käynnistämää ja EpiAFRICin tekemää evaluointia. Arvioimme, miten AU selvisi ebolan puhkeamisesta Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa. Kahden viikon ajan matkustin tiimini kanssa kolmessa maassa haastatellen AU:n vapaaehtoisia, yhteisöjen jäseniä, kansainvälisiä kumppaneita, terveysministeriöiden johtajia sekä muita, jotka tekivät töitä estääkseen taudin puhkeamisen. Kävimme myös Coyahin ebolan hoitokeskuksessa Guineassa.
Vahvempi terveydenhuoltojärjestelmä olisi voinut estää ebolan puhkeamisen ja jopa pysäyttää taudin leviämisen alkuunsa.
Evaluoinnin aikana näimme ebolan aikaansaaman tuhon. Näimme myös, miten kolmen pahiten kärsineen maan heikot terveydenhuoltojärjestelmät päästivät infektion leviämään metsäpalon tavoin. Haastattelujemme jälkeen ymmärsimme, että vahvempi terveydenhuoltojärjestelmä olisi voinut estää ebolan puhkeamisen ja jopa pysäyttää taudin leviämisen alkuunsa.
Toivoimme, että ebolaan olisi olemassa rokote. Nyt sellainen on.
ERVEBOLLA VOISI epäilemättä olla käänteentekevä vaikutus tulevien ebolaesiintymien torjumiseen. Terveysalan työntekijöiden ja yhteisöjen suojelemiseksi rokotetta on kuitenkin voitava jakaa turvallisesti, kestävästi ja tasapuolisesti. Monissa maissa, joissa ebola on kotoperäinen tauti, tämä ei ole mahdollista turvallisuutta, järjestelmää ja sosiaalisektoria koskevien haasteiden vuoksi.
Ervebo ei tule toimimaan tehokkaasti, ellei näihin haasteisiin puututa.
Ilman turvallisuutta Erveboa ei ole saatavilla. Turvallisuus on välttämätöntä, jotta terveydenhuolto tavoittaa ihmiset. Tämän osoittavat viimeaikaiset terveystyöntekijöiden kuolemat Afrikassa sekä ebolan vastaisten toimien epäonnistuminen ja keskeytyminen Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Vuoden 2019 huhtikuussa Maailman terveysjärjestön WHO:n epidemiologi Richard Mouzoko sai surmansa Kongon demokraattisessa tasavallassa Butembon yliopistolliseen sairaalaan kohdistuneessa iskussa. Vuonna 2013 yhdeksän maailmanlaajuisessa polio-ohjelmassa rokottajina työskennellyttä naista ammuttiin kahdessa terveyskeskuksessa Kanossa Luoteis-Nigeriassa. Islamistijärjestö Boko Haramin kapinointi Koillis-Nigeriassa on mitätöinyt polion hävitysyritykset, ja maa on taantunut taudin kitkemisessä.
Hallitusten onkin vahvistettava kansallista turvallisuutta ja tehtävä läheistä yhteistyötä terveysalan ammattilaisten ja turvallisuudesta vastuullisten viranomaisten kanssa. Näin voidaan varmistaa, etteivät terveysalan työntekijät ja yhteisöjen jäsenet joudu kärsimään.
HALLITUSTEN ON myös investoitava tarttuvien tautien havaitsemiseen ja torjuntaan sekä vastattava niiden puhkeamiseen.
Preventepidemics.org-verkkosivustolla listataan maita sen mukaan, miten hyvin ne ovat valmistautuneet epidemioihin. WHO:n evaluoinnin (Joint External Evaluation) mukaan yhdelläkään Afrikan maalla ei tällä hetkellä ole optimaalista eli vähintään 80 prosentin valmiuskykyä suoriutua näistä tehtävistä. Kuuden viime vuoden aikana ebola on koetellut viittä maata. Näistä Kongon demokraattisen tasavallan valmiuskyky on 35, Guinean 35, Sierra Leonen 43, Liberian 46 ja Nigerian 46 prosenttia.
Tämä osoittaa, kuinka valtavia haasteita on voitettava. Jos maa ei kykene tehokkaasti toteamaan ja torjumaan tarttuvaa tautia sekä vastaamaan sen puhkeamiseen, miten voitaisiin tietää, milloin ja miten Ervebo tai muut rokotteet pitäisi ottaa käyttöön.
EI OLE KOSKAAN liian varhaista selvittää Ervebon hyötyjä yhteisöille jo ennen kuin rokotetta tarvitaan. Tämä pitäisi tehdä kansallisten julkisen terveydenhuollon instituutioiden johdolla yhteistyössä eri maiden terveysministeriöiden ja paikallishallinnon terveysosastojen kanssa. Tätä avunantajien kannattaisi tukea, sillä se on hyvin käytettyä rahaa. Jos odotetaan seuraavan ebolaepidemian puhkeamista, saatetaan myöhästyä rokotteiden jakelusta.
Kokemukset ovat myös osoittaneet, että ebolan vastaisiin toimiin luotetaan heikommin epidemian jo puhjettua.
Yhteisöt olisi myös otettava mukaan riskiviestintään. Ihmisille on selitettävä, miten ebola tarttuu, ja mitä he voivat tehdä estääkseen taudin puhkeamisen. Ruandalaisen Global Health Equity -yliopiston mukaan oikeudenmukainen terveydenhuolto vaatii oikeudenmukaista terveyskasvatusta. Tämän pitäisi olla kansainvälisen terveysyhteisön mantra.
Koskaan ei pitäisi olettaa, että ihmiset tietävät riittävästi ebolasta ja muista tappavista taudeista.
Koskaan ei pitäisi olettaa, että ihmiset tietävät riittävästi ebolasta ja muista tappavista taudeista.
ON KESKITYTTÄVÄ terveyteen vaikuttaviin sosiaalisiin tekijöihin, joita ei yleensä pidetä osana terveyssektoria. Ne vaikuttavat kuitenkin vahvasti terveyteen ja terveyden ylläpitoon. Esimerkiksi puhtaan veden saanti ja hyvä sanitaatio ovat elintärkeitä ebolalle altistuneissa yhteisöissä, jotta voidaan estää ebolan puhkeaminen, vastata siihen ja estää infektion leviäminen.
WHO arvioi, että kehittyneisiin maihin verrattuna 38 prosentilta matala- ja keskituloisten maiden terveyslaitoksista puuttuu hyvä juomavesi, 19 prosentilla ei ole kunnollista sanitaatiota ja 35 prosentilta uupuu käsien pesuun tarvittava vesi ja saippua. Kun terveysalan työntekijät eivät voi pestä käsiään puhtaassa juoksevassa vedessä hoidettuaan potilasta, he voivat helposti saada itse tartunnan ja siirtää infektioita muihin potilaisiin.
Ervebo-rokote on iso harppaus eteenpäin maailmanlaajuisessa terveydenhuollossa.
Mutta vaikka rokote pelastaa ihmisiä, sitä ei pidä nähdä ihmeiden tekijänä tulevien ebolaepidemioiden torjunnassa ja hoidossa. On erityisen tärkeää, että kansainväliset avunantajat tekevät läheistä yhteistyötä Afrikan hallitusten ja kansallisten julkisten terveyslaitosten kanssa. Näin voidaan varmistaa, että rokotetta saavat kaikki sitä tarvitsevat.
TEKSTI IFEANYI M. NSOFOR
KUVA JOHN WESSELS, AFP, LEHTIKUVA
SUOMENNOS OUTI EINOLA-HEAD
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori, EpiAFRICin toimitusjohtaja ja Nigerian Health Watchin johtaja. Lisäksi hän on vanhempi tutkija George Washingtonin yliopistossa, Aspen Instituutissa ja Ford Foundationissa Yhdysvalloissa.
© Project Syndicate
