Etiopian pääkaupungin Addis Abeban keskusta on kokenut viime vuosina nopean ja massiivisen rakennuskannan ja infrastruktuurin muutoksen. Muutos on vaikuttanut myös monen nuoren elämään.
Addis Abeban kebele-asuinalueilla asuu vuokralla 80 prosenttia kaupungin väestöstä. Enemmistö asukkaista on köyhiä, 15–29-vuotiaita nuoria tai nuoria aikuisia.
Kebelet muodostuvat yksi- tai kaksikerroksisista, tiheästi rakennetuista muta- ja puurakennuksista. Slummimaisista olosuhteistaan huolimatta ne eivät ole epävirallisia alueita – slummeja – juridisessa mielessä, vaan ne ovat valtion tarjoamia, kohtuuhintaisia ja julkisia vuokra-asuntoja.
Lailliset vuokralaiset tekevät yleensä laajennuksia vuokratakseen pienet tilat edelleen. Tämä on käytäntö, joka ei ole virallisesti sallittua, mutta jota hallitus ei myöskään valvo tiukasti.
Juuri näissä tiloissa, alivuokralaisina ilman virallista statusta, asuvat nuoret aikuiset – joko yksin tai perheensä kanssa. He ovat alttiita vuokranantajien nostamille hinnoille ja häädöille.
Viime vuosina vanhoja ja huonokuntoisia kebele-asuinalueita on hävitetty eri puolilla kaupunkia. Niiden tilalle on rakennettu moderneja liikekeskuksia ja asuinkerrostaloja sekä liikenneväyliä.
Purettavilta alueilta siirretään virallisia asukkaita vastaavanlaisiin olosuhteisiin muille kebele-alueille. Sen sijaan alivuokralaiset, yleisimmin nuoret aikuiset, päätyvät väliaikaisiksi tarkoitettuihin majoituksiin entistä huonompiin olosuhteisiin.
Hävityksen alla olevilla alueilla heitä jää talojen raunioihin ja jätteestä kyhättyihin suojiin odottamaan hallintobyrokratian päätöksiä tulevasta.
Turvaverkko katosi ympäriltä
Kaupungin uudistaminen voi aiheuttaa ennakoimattomia nuorten asemassa tapahtuvia kielteisiä ketjureaktoita. Näin tapahtui Addis Abeban keskustassa Arat Kilon alueella muutama vuosi sitten:
Paikallishallinto raivasi uudisrakentamisen tieltä pois taloja, vesipisteitä, käymälöitä ja sähkölinjoja. Sitä mukaa kun väestöä siirrettiin pois, heidän kotejaan raivattiin maan tasalle.
Alueen kokonaistilanne aiheutti jäljelle jääville asukkaille, etenkin nuorille ja nuorille aikuisille, entistä turvattomat elinolosuhteet pelkästään jo useiden terveysriskien vuoksi.
Kun lisäksi ympäriltä katosi tuttu naapurusto, missä oli toiminut kebelen sisäinen talousjärjestelmä, seurauksena oli ihmisten elannonhankinnan ja turvaverkkojen pettäminen.
Arat Kilossa jäljelle jääneet asukkaat tulivat riippuvaisiksi yksityisistä ruuan ja veden myyjistä, joiden korkeat hinnat haukkasivat valtaosan perheiden ja nuorten vähäisistä tuloista. Tämän seurauksena vanhemmat joutuivat keskeyttämään lasten koulunkäynnin.
Arat Kilon asukkaisiin alkoi kohdistua ulkopuolisten nuorten miesten tekemiä varkauksia ja seksuaalista häirintää, kun naapurusto oli hajonnut. Koska perheissä huoltajat joutuivat hankkimaan elannon kauempaa, jäivät teinit kotiin suojelemaan parhaansa mukaan pienempiä sisaruksiaan tunkeilijoilta. Tämäkin vaikeutti nuorten koulunkäyntiä.
