Alkuperäiskansojen oikeudet ja sademetsien suojelu kulkevat käsi kädessä, sanoo Ecuadorin sademetsässä asuva suomalais-ecuadorilainen ihmisoikeus- ja ilmastoaktivisti Helena Gualinga.
Helena Gualinga, miksi alkuperäiskansat ovat mielestäsi parempia sademetsien puolustajia kuin valtioiden metsäasiantuntijat?
”Hallituksen metsäasiantuntijat eivät ole sademetsän asiantuntijoita. Meillä alkuperäiskansoilla on sen sijaan tuhansien vuosien kokemus kestävästä rinnakkaiselosta luonnon kanssa.
Alkuperäiskansojen ansiosta metsää on vielä jäljellä. Siellä missä on yhteisöjä, on myös metsää. Jos suojelutyö jäisi valtion harteille, en tiedä, miten metsille kävisi.”
Mikä Amazonin sademetsiä uhkaa?
”Kotimaassani Ecuadorissa metsää hamutaan öljyn ja kaivannaisten takia, kun taas Brasiliassa suurimpia uhkia ovat kahvinviljely ja karjankasvatus. Myös vihreässä siirtymässä tarvittavien metallien, kuten kullan, etsiminen on yleistynyt.
”Olisi jotenkin varmistettava, että köyhimmätkin ihmiset saisivat peruspalveluita ja mahdollisuuden elinkeinoon ilman, että heidän tarvitsee turvautua metsän tuhoamiseen.”
Monet alueella asuvat ihmiset kohtaavat järjestelmällistä väkivaltaa. Heidän on pakko noudattaa kaivannaisteollisuuden tahtoa, jos haluavat pitää maansa. Myös hallitukset edistävät metsien kestämätöntä käyttöä.
Tämä kaikki on heikentänyt luonnon monimuotoisuutta. Sillä on myös haitallinen vaikutus yhteisöihin, jotka ovat tähän asti onnistuneet elämään sademetsässä keräilemällä ja metsästämällä luontoa kunnioittaen. Ne ovat ajautumassa köyhyyteen ja joutuvat miettimään uusia tapoja, joilla tulla toimeen. Se on erittäin surullista.
Yhteisöjä uhataan myös väkivallalla. Kun argentiinalainen öljy-yhtiö tunkeutui maillemme Ecuadorin hallituksen tuella vuonna 2002, perheenjäsenteni henkeä uhattiin.
Vaikka konflikti ratkesi oikeudessa kymmenen vuotta myöhemmin yhteisömme eduksi, uhkailut ja väkivallanteot ovat jatkuneet näihin päiviin saakka.”
Onko mitään tehtävissä sademetsien ja niissä asuvien yhteisöjen pelastamiseksi?
”Köyhyydestä johtuvien ongelmien poistaminen on vaikeaa. Olisi jotenkin varmistettava, että köyhimmätkin ihmiset saisivat peruspalveluita ja mahdollisuuden elinkeinoon ilman, että heidän tarvitsee turvautua metsän tuhoamiseen.
Tärkeää olisi myös pitää huoli siitä, että alkuperäiskansojen maat tunnustetaan erityistä suojaa nauttiviksi yhteisömaiksi.
Ecuadorissa äitini sukupolvi käveli sademetsästä pääkaupunkiin Quitoon vuonna 1992 vaatimaan maaoikeuksia. Lopulta maan presidentti taipui, ja sen jälkeen olemme voineet puolustaa aluettamme laillisin perustein.
Myös kansainvälisellä yhteisöllä on velvollisuus seurata hallitusten toimia ja varmistua, että ne pitävät kiinni velvoitteistaan alkuperäiskansoja kohtaan ja noudattavat ihmisoikeuksia.
Kansainvälinen tuki on tärkeää, sillä suurin osa maailman luonnon monimuotoisuuden säilymisestä riippuu alkuperäiskansoista, käytännössä hyvin pienestä määrästä ihmisiä.”
Helena Gualinga esiintyy lauantaina 27. toukokuuta klo 14.15–14.45 Maailma kylässä -festivaalin Puhelavalla Helsingin Suvilahdessa. Ohjelmaa voi seurata myös verkossa maailmakylassa.fi.
Lue lisää: Suojelutoimilla ei yksinään torjuta luontokatoa
Lue lisää: Afrikan nälkäkriisi jäi Venäjän hyökkäyssodan varjoon
