Pakistanissa pahin tulvatilanne on ohi, mutta maa painii tulvavahinkojen kanssa vielä pitkään. Kansainvälisen yhteisön tukea tarvitaan sekä humanitaariseen hätään että maan jälleenrakentamiseen.
Talven lähestyessä ihmiset Pakistanin tulva-alueilla tarvitsevat YK:n mukaan suojaa ja ruoka-apua välittömästi. Samalla heidän riesanaan ovat seisovan tulvaveden ja hyönteisten välityksellä leviävät taudit kuten denguekuume ja kolera.
YK:n Maailman ruokaohjelman (WFP) Pakistanin maajohtajan Chris Kayen suurin huoli on nyt se, miten pahiten tulvista kärsineiden alueiden ihmiset saadaan ruokittua. Hän korostaa, että ruoan riittämättömyys ja aliravitsemus olivat ongelmana näillä alueilla jo ennen tulvia.
Aliravitsemuksen kriisi Pakistanissa on todellinen. 40 prosenttia pakistanilaisista lapsista on kitukasvuisia.
“Aliravitsemuksen kriisi Pakistanissa on todellinen. 40 prosenttia pakistanilaisista lapsista on kitukasvuisia”, Kaye kertoo verkkohaastattelussa Islamabadista.
Hänen mukaansa pakistanilaisten ruokaturvatilannetta vaikeuttaa entisestään globaali ruokakriisi tuotanto- ja toimitusvaikeuksineen. Inflaatio on 34–35 prosentissa. Monella ei ole töitä eikä tuloja. WFP toimii Etelä-Pakistanissa Sindhin ja Balochistanin provinsseissa, jotka kärsivät tulvista pahiten.
“WFP pyysi lokakuun alussa 225 miljoonaa dollaria pakistanilaisten auttamiseksi, josta olemme saavuttaneet tähän mennessä 32 prosenttia”, Kaye sanoo.
ihmiset rekisteröityvät WFP:n ruoka-avun saajiksi Jaccobabadin kaupungissa Sindhin provinssissa. KUVAAJA
Shehzad Noorani/WFP
Ilmastonmuutos tulvatuhojen taustalla
Kesäkuusta lokakuuhun kestäneet monsuunisateet ja tulvat ovat vaikuttaneet Pakistanissa yli 33 miljoonan ihmisen elämään.
Kesäkuusta lokakuuhun kestäneet monsuunisateet ja tulvat ovat vaikuttaneet Pakistanissa yli 33 miljoonan ihmisen elämään. Pakistanin hallinnon mukaan tulvat veivät 1 739 ihmisen hengen, ja tulvissa loukkaantui lähes 13 000 ihmistä. Vesimassat tappoivat lähes 1,2 miljoonaa tuotantoeläintä, kuten lehmiä ja vuohia.
Kayen mukaan äärevät sääilmiöt selittävät osaltaan tulvien dramaattisia seurauksia. Toukokuussa Pakistan oli maailman kuivin ja kuumin paikka. Kun ennätyssateet iskivät kuivaan maahan, ne veivät mukanaan kokonaisia kyliä. Tulvia vauhdittivat myös sulavat jäätiköt.
“Kuluneen vuoden luonnonilmiöiden raivokkuuden voivat selittää vain globaalit muutokset ilmastossa”, Kaye sanoo.
Suomelta apua YK:n, EU:n ja SPR:n kautta
Suomi auttaa Pakistanin tulvauhreja usean YK-järjestön kautta. Suomi on yleisrahoittajana esimerkiksi YK:n keskitetyssä hätäapurahastossa (CERF), joka ohjasi hätäapua Pakistaniin tänä vuonna 10 miljoonaa euroa.
EU:n budjetista Pakistan saa tukea tänä vuonna 37 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen Punainen Risti lähetti ulkoministeriön myöntämällä rahoituksella Pakistaniin katastrofivalmiusyksikön, joka tukee Punaisen Ristin avustusoperaatiota Sindhissä.
SPR:n kansainvälisen katastrofiavun päällikön Marko Korhosen mukaan kyseessä on neljän logistiikka-alan ammattilaisen ryhmä, joka koordinoi maahan saapuvien avustustarvikkeiden varastointia, kuljettamista ja jakamista.
“Yksikön viimeiset kaksi henkeä ovat Pakistanissa joulukuun puoleen väliin asti.”
Jälleenrakentaminen vie vuosia
Tulvavesi tuhosi muun muassa lähes 2,3 miljoonaa rakennusta, yli 400 siltaa ja yli 13 000 kilometriä teitä.
Oma lukunsa ovat tulvien aiheuttamat vahingot Pakistanin infrastruktuuriin. Tulvavesi tuhosi muun muassa lähes 2,3 miljoonaa rakennusta, yli 400 siltaa ja yli 13 000 kilometriä teitä.
WFP:n Chris Kayen mukaan Pakistanissa tehdään nyt töitä sen eteen, että maan infrastruktuuri kestäisi tulvat tulevaisuudessa paremmin. Hallinto laatii jälleenrakennussuunnitelmaa kansainvälisen yhteisön tuella.
“Kysymys kuuluu, kääntyykö tämänhetkinen poliittinen tahto myös käytännön teoiksi, ja löytyykö kansainväliseltä yhteisöltä rahoitusta jälleenrakentamiseen”, Kaye pohtii.
tuhoutuneesta kylästä Shikarpurin alueelta Sindhin provinssista. KUVAAJA Shehzad Noorani/WFP
Tulevaisuus sumun peitossa
Tuoreen Suomen-Pakistanin suurlähettilään Hannu Ripatin mukaan Pakistanin tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa. Tilanne oli hankala jo ennen tulvia: maan julkinen talous on pahoin velkaantunut, mikä johti viime keväänä hallituskriisiin ja pääministerin vaihtumiseen.
Ripatin mukaan ongelmana Pakistanissa on se, että maan väkiluku kasvaa liian nopeasti bruttokansantuotteen kasvuun verrattuna. Maassa on paljon nuoria, joilla ei ole töitä. Jotta Pakistan ei pelkästään selviydy vaan myös kehittyy, tarvitaan hänen mukaansa uutta pääomaa.
Ripatti näkee mahdollisuuksia myös esimerkiksi muihin maihin tuottavampiin töihin lähtevissä pakistanilaisissa, jotka haluavat sijoittaa kotimaansa kehitykseen. Talouskasvun näkymät lyhyellä aikavälillä ovat kuitenkin laihat poliittisten ongelmien ja tulvien takia.
“Tulvat vinksauttavat talouskasvua tulevaisuudessa, ja sillä taas saattaa olla sellaisia vaikutuksia maan poliittiseen vakauteen, mistä emme vielä tiedä mitään.”
