30.09.2019

Nepalilaiset varautuvat katastrofeihin

Yhä useampi asukas Itä-Nepalin vuoristokylissä tietää, miten pitää toimia, kun maa järisee tai liejuinen tulvavesi hautaa alleen koteja. Maanviljelijä Laxmi Tumbapo katsoi taivaalle pienessä Sangurigadin kylässä Itä-Nepalin vuoristoseudulla. Hän hieroi silmiään ja katsoi uudestaan. Se oli totta. Taivaalta satoi vettä, ja sen mukana jotain valkoista. Hän katsoi, kuinka valkoinen aine peitti maan. Se oli kuin […]

Jatka lukemista
30.09.2019

Kenia keskustelee metsästä

Kenialaiset eivät syytä teollisuusmaita ilmastonmuutoksesta eivätkä sen seurauksista. Kuivuuden ja tulvien selitys nähdään metsissä ja niiden liiallisissa hakkuissa. Keväällä vaikea kuivuus koetteli puolta Kenian 47 piirikunnasta. Pahimpaan pulaan joutuivat paimentolaiset ja pienviljelijät. Juuri heillä olisi syytä liittyä ilmastomarsseille, jotka Euroopassa ovat saaneet kaduille kymmeniä tuhansia ihmisiä. Mutta miten Keniassa keskustellaan ilmastonmuutoksesta: sen syistä ja seurauksista? […]

Jatka lukemista
13.09.2019

Ilmastonmuutos vaarantaa terveyden

Ilmastonmuutos vaikuttaa tautien leviämiseen. Moni valtio ei kuitenkaan ole varautunut tähän tulevaisuudennäkymään riittävästi, kirjoittaa rokotteiden saatavuutta edistävän GAVI-järjestön toiminnanjohtaja Seth Berkley. Maailmassa on monia ilmaston aiheuttamia riskejä, äärimmäisten sääolosuhteiden aikaansaamista infrastruktuurivaurioista kuivuuden aiheuttamaan ruokaturvattomuuteen. Niihin tulisi varautua kiireellisesti. Kenties kaikkein merkittävimmästä riskitekijästä ei kuitenkaan keskustella lähes ollenkaan – ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ihmisten terveyteen. Luonnonkatastrofien iskiessä tulvista, […]

Jatka lukemista
21.05.2019

Vedenkestävää riisiä

Riisi ruokkii yli puolet maailman väestöstä. Filippiineillä kehitetään lajikkeita, jotka sietävät ilmastonmuutoksen seurauksia: tulvia, kuivuutta ja maan suolaantumista.

Jatka lukemista
21.05.2019

Kirjat: Kauas pois ja takaisin

Moni afrikkalainen nuori vaihtaa maata, jos kotona ei ole mahdollisuuksia säädylliseen elämään. Nykyaikainen teknologia tarjoaa tietoa vaihtoehdoista ja helpottaa liikkumista. Lopullinen muuttokohde valikoituu rahatilanteen, kielitaidon, koulutuksen, suhdeverkoston ja eri maiden maahanmuuttokäytäntöjen perusteella. Sattumallakin on merkitystä. Useimmiten afrikkalaiset muuttavat mantereen sisällä ja yhä enemmän myös Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan, toteavat Ute Röschenthaler ja Alessandro Jedlowski toimittamassaan […]

Jatka lukemista
21.05.2019

Öljymaan vakaus vaatii ilmastotoimia

Nigerian on ryhdyttävä kiireesti torjumaan ilmastonmuutosta, vaikka vielä ihmisiä eniten huolettavat köyhyys ja turvattomuus. Koillis-Nigeriassa, Maidugurin kaupungin itäpuolella Tšadjärvi kutistuu hälyttävää tahtia. Noin 30 miljoonaa ihmistä Nigeriassa, Nigerissä, Kamerunissa ja Tšadissa saa järvestä vetensä ja elantonsa. Nopea aavikoituminen on vuosien ajan aiheuttanut suurta vahinkoa sekä Tšadjärvelle että niille, joille se on keskeinen ravinnonlähde ja liikkumisväylä. […]

Jatka lukemista
21.03.2019

Kalana kuivalla maalla

”Tämä on kaikki sinun syytäsi”, kalanruoto soimaa ihmisen luurankoa. ”Helppohan sinun on sanoa…” Kuva ei kerro, kärsiikö ihmispolo huonosta omastatunnosta vai vakuuttaako syyttömyyttään, mutta tansanialaissyntyisen Godfrey Mwampembwan eli Gadon tulevaisuusennuste on synkkä. Vuoteen 2500 mennessä maapallo on paahtunut kuoliaaksi, eikä toivoa näytä olevan. YK:n ilmastopaneelin viimesyksyinen raportti ei suonut ihmiskunnalle harkinta-aikaa. Maapallo on lämmennyt jo […]

Jatka lukemista
16.03.2018

Suomalaiset auttavat kehitysmaita varautumaan sään ääri-ilmiöihin

Suomen Ilmatieteen laitos on maailman huipulla meteorologian alan kehitysyhteistyössä. Ilmastonmuutoksesta ja sään ääri-ilmiöistä johtuvien luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat kasvaneet huomattavasti 2000-luvulla. Siksi myös ilmatieteen kehitysyhteistyöhankkeisiin virtaa nyt paljon rahaa. ”Esimerkiksi Maailmanpankissa alan hankkeiden kokonaisbudjetit ovat kasvaneet vuoden 2010 jälkeen noin 220 miljoonasta eurosta 700 miljoonaan euroon”, kertoo Suomen Ilmatieteen laitoksen asiantuntijapalveluiden johtaja Harri Pietarila. […]

Jatka lukemista