World Data Lab ennustaa, että koronapandemiaa edeltänyt köyhyystaso saavutetaan vuonna 2023.
Koronapandemian aikana miljoonat ihmiset ovat vajonneet köyhyyteen. Erilaiset sulkutilat ja niitä seurannut taloudellisen toiminnan hiipuminen ovat vaikeuttaneet toimeentuloa etenkin kehittyvissä maissa.
Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tilastoja käyttävä World Data Lab ennustaa, että vuonna 2022, kun koronapandemia alkaa heiketä, maailman maiden talouskasvu alkaa piristyä ja myös köyhyys alkaa jälleen vähentyä. Talouskasvu tulee olemaan voimakkaampaa teollisuusmaissa kuin kehittyvissä maissa.
World Data Labin ylläpitämän ”köyhyyskellon” mukaan vuoden 2022 lopulla maailmassa olisi enää 679 miljoonaa äärimmäisessä köyhyydessä elävää ihmistä. Vuoden 2020 lopussa köyhiä alle 1,9 Yhdysvaltain dollarilla päivässä eläviä oli 725 miljoonaa. Joulukuussa 2021 mittari näytti 699:ä miljoonaa.
Pandemia on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten koulutukseen ja terveyteen haitallisesti.
Pandemiaa edeltänyt taso, vuoden 2019 lopulla, oli 641 miljoonaa, ja tuohon tasoon päästäisiin vuoden 2023 aikana. Ennusteet ovat tosin epävarmoja, sillä tautitilanne saattaa vielä muuttua.
Koronapandemian aiheuttamien tuhojen jälkeen kehitys tulee olemaan hidasta, arvioi brittiläinen The Economist -lehti. Pandemia on vaikuttanut erityisesti lasten ja nuorten koulutukseen ja terveyteen haitallisesti. Se on tiputtanut etenkin keskituloisten maiden väestöä köyhyysrajan alapuolelle — samoja ihmisiä, jotka aiemmin olivat päässeet rajan yläpuolelle.
The Economistin mukaan taloustieteilijät ovat varoittaneet pandemian aikana köyhyyden ”aasialaistumisesta”, kun miljoonat intialaiset ovat joutuneet pulaan. Todennäköistä kuitenkin on, että pandemian jälkeen palataan ”normaalitilaan”, jossa suurimmat köyhyyden keskittymät ovat jälleen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja konfliktiherkissä hauraissa valtioissa.
Naiset menettivät satojen miljardien dollarien edestä tuloja pandemian aikana
Yksittäisten kehittyvien maiden sisällä köyhyyttä on pääosin maaseudulla, mutta pandemia saattaa pitkittää etenkin kaupunkien kamppailua köyhyyttä vastaan. Vuoden 2022 köyhistä noin 10 prosenttia asuu kaupungissa. Monet etsivät töitä, mutta työllistyminen saattaa olla vaikeaa, jos pandemian uhka on yhä olemassa ja kuluttajien luottamus pysyy heikkona. Esimerkiksi Etiopiassa ja Ugandassa alle prosentti väestöstä on saanut rokotteen, The Economist kirjoittaa.
Lue lisää: https://kehityslehti-fi.test/koronapandemia-iskenyt-pahiten-naisiin-kehittyvissa-maissa/
Lue lisää: https://kehityslehti-fi.test/koronaviruspandemia-ajoi-sata-miljoonaa-lasta-koyhyyteen/
Yksilötasolla naiset ovat jatkossakin suurimpia kärsijöitä. Naisilla on enemmän määräaikaisia työsuhteita, ja he ovat myös menettäneet suhteessa enemmän työpaikkoja kuin miehet. Brittiläisen avustusjärjestön Oxfamin mukaan yksinomaan vuonna 2020 naiset menettivät 800 miljardin dollarin edestä tuloja.
Monet naiset ovat jättäytyneet pois koulusta tai työelämästä määrittelemättömäksi ajaksi. Osasta on tullut vaimoja ja äitejä suunniteltua nopeammin. YK-järjestö UN Womenin ennusteen mukaan vuonna 2030 köyhyydessä eläisi 121 naista jokaista sataa miestä kohden. Vuoden 2021 suhdeluvuksi arvioitiin 118.
Maailmanpankin mukaan valtiot ovat kuitenkin myös tehneet köyhyydenvastaisia toimenpiteitä. Maaliskuun 2020 ja toukokuun 2021 välisenä aikana hallitukset ympäri maailman aloittivat yli 3 300 hanketta tai sosiaalista ohjelmaa, joiden tarkoituksena oli tukea köyhiä kansalaisia. Osassa ohjelmista tehtiin suoria rahansiirtoja köyhimmille.
Toimenpiteistä huolimatta köyhyydenvähentämisen tahti on yhä liian hidas. World Data Labin mukaan kestävän kehityksen tavoitteeseen – eli nollaköyhyyteen vuoteen 2030 mennessä – pääseminen edellyttäisi, että keskimäärin 2,5 ihmistä nousisi köyhyydestä sekunnissa. Nykyinen vauhti, ihminen sekunnissa, jättää tavoitteesta 234 miljoonan ihmisen verran.
