Metsää menetettiin 2010-luvulla hitaammin kuin edellisellä vuosikymmenellä. Trooppiset metsät ovat yhä suurimmassa vaarassa.
Maailman metsät ovat viime vuosikymmenten aikana kadonneet nopeaa vauhtia. Hyvä uutinen on, että tuoreen raportin mukaan metsäkato on hidastunut. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn mukaan vuosina 2010–2018 metsien katoamisvauhti oli lähes 30 prosenttia hitaampaa kuin edellisellä vuosikymmenellä.
Suurinta metsäkato on tällä vuosituhannella ollut Etelä-Amerikassa. Toiseksi eniten metsää on hävinnyt Afrikassa.
Kun laskelmiin otetaan mukaan uuden metsän istuttaminen, nettometsäala pieneni vuosina 2010–2018 noin kolmella miljoonalla hehtaarilla vuodessa. Edellisellä vuosikymmenellä luku oli ollut vielä seitsemän miljoonan luokkaa.
Suurinta metsäkato on tällä vuosituhannella ollut Etelä-Amerikassa. Toiseksi eniten metsää on hävinnyt Afrikassa. Yli 90 prosenttia kadosta on ollut trooppista metsää. Sitä on menetetty yhteensä 157 miljoonaa hehtaaria eli noin läntisen Euroopan pinta-alan verran.
Maanviljelys ja karjankasvatus suurimmat syypäät
Suurin syy metsäkatoon on ollut maatalouden levittäytyminen yhä laajemmalle alueelle. Maanviljely vastasi noin puolesta kadosta ja karjankasvatusalueet noin 40 prosentista. Pelkästään öljypalmuviljelmien yleistyminen lohkaisi 7 prosenttia maailman metsistä vuoden 2000 jälkeen.
Muita metsiä hävittäviä tekijöitä olivat kaivosteollisuus sekä kaupunkialueet ja tiestöt.
Maanviljely syrjäytti suhteellisesti eniten metsää Aasiassa ja Afrikassa, kun taas karjan alta kaadettiin eniten puita Etelä-Amerikassa.
Metsä varastoi kolmanneksen hiilidioksidipäästöistä
FAOn raportissa varoitetaan, että vaikka metsäkato hidastuu, etenkin trooppiset metsät ovat suuren uhan alaisia.
FAO muistuttaa metsien tärkeästä roolista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ne toimivat hiilinieluna, johon varastoituu vuosittain noin kolmasosa fossiilisten polttoaineiden ilmakehään päästämästä hiilidioksidista.
Metsät pitävät myös yllä luonnon monimuotoisuutta sekä säätelevät veden kiertokulkua, puhdistavat vettä ja suojaavat maaperää. Ne peittivät 31 prosenttia maailman maa-alasta vuonna 2018.
