Suomen rahoittama tutkimus taltuttaa anemiaa ja kitukasvuisuutta Afrikassa.
Pelkät kalorit eivät riitä, vaan ihminen tarvitsee hivenaineita.
Sinkin puute hidastaa pituuskasvua, jodin vähyys haittaa aivojen kehitystä ja A-vitamiinin puutos heikentää näköä. Aliravitsemus on erityisen haitallista odottaville äideille ja kasvaville lapsille. Raskausajan anemia eli raudan puute saattaa vahingoittaa syntyvää lasta pysyvästi.
Kaikkiaan kaksi miljardia ihmistä näkee piilonälkää, ja heistä suuri osa elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Piilonälkä ei selity vain sillä, ettei ole varaa tai tietoa syödä ravinteikkaasti. Syynä voi olla viljelymaan köyhyys, jolloin kasviravinto ei sisällä riittävästi hivenaineita.
Tietoa Afrikan maaperän hivenainepitoisuudesta on kuitenkin vähän, ja siksi Suomi tukee kartoittavaa tutkimusta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT analysoi parhaillaan 1 700 näytettä paristakymmenestä Saharan eteläpuolisen Afrikan valtiosta.
”Puutetta on ainakin raudasta ja sinkistä”, professori Martti Esala MTT:stä kertoo.
Lopulliset analyysit valmistuvat ensi vuonna. Niiden pohjalta laaditaan kartta, joka kuvaa maaperän hivenainepitoisuuksia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Hivenainekartoitus on osa FoodAfrica-ohjelmaa, joka parantaa ruokaturvaa Länsi- ja Itä-Afrikassa. Tutkimuslaitokset ja afrikkalaiset yliopistot tuottavat yhdessä tietoa, ja ohjelman tuloksista hyötyvät niin tutkijat, päättäjät kuin paikalliset viljelijätkin.
MTT:n koordinoimaa hanketta rahoittaa pääosin Suomen ulkoministeriö.
Suomesta mallia
Maaperäkartoituksessa hankittua tietoa verrataan väestössä havaittuihin hivenainepuutoksiin, minkä jälkeen vajausta voidaan korjata esimerkiksi viljelymaan lannoituksella.
”Suomessa maaperän hivenravinnekartoitus tehtiin 1950-luvulla, minkä jälkeen puutteita ryhdyttiin korvaamaan lisäämällä ravinteita lannoitteisiin”, Esala kertoo.
Hän myöntää, ettei viljelymaan lannoittamiseen ole varaa tai mahdollisuutta kaikkialla Afrikassa. Vaihtoehtona ovat kasvit, jotka sitovat itseensä ravinteita.
Hivenaineita saa muustakin ravinnosta, kuten kalasta.
”Ihmisille voidaan jakaa myös ravintolisiä, ja esimerkiksi suolaan voi lisätä jodia.”
Vaikeinta on muuttaa piintyneitä tottumuksia, kuten ruokailutapoja. Köyhät perheet syövät usein ravintoköyhää maissia ja myyvät vitamiinirikkaan hedelmäsatonsa. Martti Esalan mielestä valistuksella on sijaa tulevaisuudessakin.
FoodAfrica-tutkimus- ja kehitysohjelma
- Budjetti vuosina 2010–2016 on 12 miljoonaa euroa, josta valtaosa on Suomen kehitysyhteistyövaroja.
- Mukana on tutkijoita kuudesta Länsi- ja Itä-Afrikan maasta.
- Hivenainekartoituksen lisäksi ohjelmaan kuuluu kuusi osa-aluetta: Senegalissa kehitetään maidontuotantoa ja autetaan pientuottajia sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Beninissä parannetaan pikkulasten ja äitien ravitsemusta. Keniassa vähennetään maidon ja maissin homemyrkkyjä. Ugandassa ja Ghanassa hyödynnetään mobiiliteknologiaa maataloustuotteiden markkinoinnissa. Kamerunissa ja Keniassa parannetaan maatalousneuvontaa.
TEKSTI TIINA KIRKAS
KUVA MARTTI ESALA
