Jukka Aronen

Raportti: Koronapandemia on korostanut autoritaaristen hallintojen heikkouksia

Ihmisoikeusjärjestön vuosiraportista käy ilmi, että vuonna 2021 miljoonat ihmiset osoittivat mieltään autoritaarisia hallintoja vastaan. Monet yksinvaltiaat vähättelivät koronapandemiaa kritiikin pelossa.

Kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön Human Rights Watchin (HRW) vuosiraportin mukaan miljoonat ihmiset ovat osoittaneet julkisesti mieltään yksinvaltiaita ja sotilashallintoja vastaan vuoden 2021 aikana. Autoritaariset hallinnot ovat puolestaan vastanneet protesteihin sortotoimin ja väkivallalla.

”Demokratiaa on lähdetty puolustamaan Kiinassa, Ugandassa, Puolassa ja Myanmarissa. Usein mieltä osoitetaan oman hengen uhalla.”

– Kenneth Roth, HRW

”Demokratiaa on lähdetty puolustamaan Kiinassa, Ugandassa, Puolassa ja Myanmarissa. Usein mieltä osoitetaan oman hengen uhalla”, sanoo HRW:n johtaja Kenneth Roth raportin esipuheessa.

Mielenosoituksilla vastustettiin kansalaisyhteiskunnan tilan kaventumista, mutta myös HLBTIQ-oikeuksiin, aborttiin tai naisten oikeuksiin kohdistuneita poliittisia tai lainsäädännöllisiä muutoksia.

HRW peräänkuuluttaa raportissaan demokraattisilta valtioilta nykyistä pitkäjänteisempää työtä, jotta aikamme suuriin ongelmiin, kuten ilmastokriisiin, epätasa-arvoon, rodulliseen epäoikeudenmukaisuuteen ja köyhyyteen, löydettäisiin ratkaisuja.

HRW moittii muun muassa Yhdysvaltoja siitä, että se on myynyt aseita Egyptiin, Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin näiden ihmisoikeusrikkomuksista huolimatta.

Myös Euroopan unioni saa pyyhkeitä, koska se on jatkanut laaja-alaisen investointisopimuksen laatimista Kiinan kanssa, vaikka tämä on sortanut järjestelmällisesti maansa uiguuriväestöä ja muun muassa teettänyt sillä pakkotyötä.

Autoritaariset hallinnot vähättelivät koronapandemiaa ja vaiensivat kriitikkoja

Vuoden 2021 aikana riehunut koronavirus korosti yksinvaltiaiden autoritaarista käytöstä.

Raportissa todetaan, että autoritaariset hallinnot vähättelivät pandemiaa, kieltäytyivät ottamasta käyttöön tieteeseen perustuvia toimintamalleja, levittivät vääräksi tietämäänsä tietoa ja epäonnistuivat väestön puolustamisessa virusta vastaan.

Kun tartuntaluvut kasvoivat ja kuolemat lisääntyivät, jotkut johtajista alkoivat uhkailla ja hiljentää terveysalan työntekijöitä ja journalisteja.

Tällaista toimintaa nähtiin, eriasteisina versioina, muun muassa Egyptissä, Intiassa, Unkarissa, Kreikassa, Tadžikistanissa, Brasiliassa, Meksikossa, Nicaraguassa, Tansaniassa ja Yhdysvalloissa.

Pandemiaa saatettiin vähätellä populistisista syistä tai yksinkertaisesti siksi, että hallintoa kohtaan osoitettu kritiikki vaikenisi. Kun tartuntaluvut kasvoivat ja kuolemat lisääntyivät, jotkut johtajista alkoivat uhkailla ja hiljentää terveysalan työntekijöitä, journalisteja ja kaikkia, jotka toivat esiin hallinnon epäonnistumista viruksen torjunnassa.

”Epätoivoiset johtajat” väärensivät vaalituloksia

Pandemiavuonna käytiin myös useita vilpillisiä vaaleja.

Esimerkiksi Nicaraguassa presidentti Daniel Ortega vangitutti kaikki oppositiojohtajat ja kymmeniä hallituksen arvostelijoita vaalien alla. Hänet valittiin uudelle viisivuotiselle kaudelle marraskuussa 2021. Vaaleja valvovan Urnas Abiertas -järjestön mukaan vain noin 18 prosenttia äänioikeutetuista vaivautui äänestämään, vaikka hallitus väitti äänestysprosentin olleen 65.

Samankaltaiseen toimintaan turvautui Ugandan presidentti Yoweri Museveni, joka kielsi karismaattisen kilpailijansa Bobi Winen vaalitilaisuudet. Vaalikampanjan aikana poliisit myös ampuivat Winen kannattajia kuoliaaksi. Hallitus sulki internetin vaaliviikolla tammikuussa 2022, ja myöhemmin Musevenin ilmoitettiin voittaneen vaalit.

”Jotkut näkevät tässä häpeämättömässä toiminnassa todisteen siitä, että autoritaarinen hallintotapa olisi yleistymässä. Mutta todellisuudessa kyse on epätoivoisista johtajista, joilla ei ole enää mahdollisuutta saada kansan tukea taakseen”, sanoo Kenneth Roth.

Autoritaaristen johtajien epätoivoiset teot näyttäytyvät HRW:n johtajalle toivon pilkahduksena.

”Olemme tottuneet kuulemaan, että demokratian asema heikkenee maailmassa. Mutta jos katsotaan viimeisten 12 kuukauden tapahtumia, tilanne ei näytä niin ruusuiselta yksinvaltiaiden näkökulmasta.”