Kehitysmaiden kaupungeissa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole vain ympäristökysymys. On myös ratkottava eriarvoisuuteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyviä ongelmia.
Yli puolet maapallon asukkaista asuu kaupunkimaisissa ympäristöissä. YK:n mukaan heistä kolme neljäsosaa asuu kehitysmaiden kaupungeissa.
Tätä nykyä maailman 20 suurkaupungista 15 sijaitsee kehitysmaissa. Monet Aasian ja Afrikan maat kaupungistuvat ennennäkemätöntä vauhtia. Arviolta 90 prosenttia lähitulevaisuuden kaupungistumisesta tapahtuu Aasiassa ja Afrikassa.
Kaupungistuminen on rajuinta Aasian ja Afrikan keskisuurissa kaupungeissa. Ne ovat varautuneet ympäristömuutokseen suurkaupunkeja heikommin.
Kaupungistuminen on rajuinta monissa Aasian ja Afrikan keskisuurissa kaupungeissa, jotka ovat varautuneet globaaliin ympäristömuutokseen suurkaupunkeja heikommin.
Kaupunkien sopeutuminen ilmastonmuutokseen vaatii kaupunkisuunnittelijoiden, kehitysasiantuntijoiden ja poliittisten päättäjien yhteistyötä paikallisten asukkaiden kanssa.
Kyse on miljoonien ihmisten jokapäiväistä elämää hallitsevista asioista, kuten asuinoloista, puhtaasta juomavedestä, energiasta, jätehuollosta, liikennejärjestelyistä, terveydenhuollosta, turvallisuudesta ja vapaa-ajasta.
MONISSA KAUPUNGEISSA yhteiskunnallinen eriarvoisuus on räikeää. Siksi kaupunkisuunnittelu ja ympäristöhallinta ovat avainasemassa, kun suunnitellaan kaikille tasa-arvoisia kaupunkeja.
Esimerkiksi korkean rikollisuuden kaupungeissa pyöräilykulttuurin tai joukkoliikenteen tukeminen ei onnistu ilman, että samalla parannetaan yhteiskunnallista turvallisuutta.
Vastaavasti terveyspalveluiden kehittäminen vaatii rinnalleen toimivan jätehuollon.
Monilla köyhien asuinalueilla ripuli- ja tartuntataudit ovat yksi merkittävimmistä syistä korkeaan lapsikuolleisuuteen. Ilman puhdasta juomavettä, toimivaa jätehuoltoa ja ilmanlaadun parantamista lapsikuolleisuutta on vaikea vähentää, vaikka lääkäripalvelut olisivat kuinka korkeatasoisia.
Kehitysmaiden kaupunkien on ratkottava, miten ne varautuvat tulviin, maanvyöryihin ja kuivuuteen.
Kehitysmaiden kaupunkien on ratkottava, miten ne varautuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin ja ympäristökatastrofeihin, kuten tulviin, maanvyöryihin ja kuivuuteen. Tulvien ja maanvyörymien ehkäisy vaatii tulvavallien ja teknologisten ratkaisujen lisäksi sitä, että tulviin varautuminen on mahdollista kaikille kansalaisille.
Viimeaikaiset kokeilut tehostaa vedenhallintaa tulville alttiissa kaupungeissa ovat osoittaneet, että teknologia, poliittinen vastuullisuus, tiedon jakaminen ja sosiaalinen asiantuntemus auttavat varautumaan ilmastonmuutokseen.
Esimerkiksi Singapore ja Kiinan isot kaupungit ovat kokeilleet uudenlaista vedenhallintaa, jossa isoja tietoaineistoja jaetaan ympäristöhallinnon lisäksi kansalaisjärjestöjen, yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden käyttöön.
Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävät tavat hallita ilmastonmuutosta ovat mahdollisia ainoastaan, kun eri yhteiskunnan toimijat ratkovat ongelmia yhdessä.
TEKSTI ANJA NYGREN KUVA LINDA TAMMISTO
Kirjoittaja työskentelee kehitysmaatutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa.
