Riitta Saarinen

Ilmastonmuutos on suuri haaste Filippiineille

Aasian ja Tyynenmeren alueet ovat maapallon muita alueita alttiimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Ilmastonmuutos on lisännyt katastrofien tuhoisia vaikutuksia ja uhkaa luonnon monimuotoisuutta erityisesti Filippiineillä.

Maailman kahdestatoista katastrofialtteimmasta maasta kahdeksan on Aasiassa. Filippiinien, Intian ja Indonesian lisäksi listan kärkipäähän sijoittuvat Myanmar, Kiina, Bangladesh, Pakistan ja Vietnam.

Aasian ja Tyynenmeren alueet ovat erittäin riippuvaisia luonnonvaroista ja maanviljelystä. Lisäksi rannikot ovat tiheään asuttuja, ja köyhien osuus väestöstä on suhteellisen suuri.

Ilmaston lämpeneminen näkyy ja tuntuu jo konkreettisesti.

Tuorein riskejä kartoittava raportti (World Risk Index 2022) nostaa Filippiinit ykköseksi katastrofien suhteen, kun vertailussa on 93 maailman maata. Toisena tulee Intia ja kolmantena Indonesia, joita seuraavat Kolumbia ja Meksiko.

Ilmaston lämpeneminen näkyy ja tuntuu jo konkreettisesti. Esimerkiksi pääkaupungissa Manilassa on koettu tänä keväänä sietämättömän kuumia, lähelle 40 astetta kohoavia lämpötiloja. Kosteuden huomioiva lämpöindeksi, joka ilmaisee koetun lämpötilan, on noussut usein vielä sitäkin korkeammaksi. Tällainen kuumuus on jo vaarallista terveydelle, etenkin lapsille ja vanhuksille.

Tuhoa rannikkoalueilla

”Ilmastonmuutos merkitsee valtavaa haastetta Filippiineille. Se täytyy ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa ja toiminnassa hallinnon eri aloilla”, toteaa Albert Magalang, joka johtaa ilmastonmuutosyksikköä Filippiinien ympäristöministeriössä. Hän on edustanut kansainvälisillä forumeilla myös laajemmin Tyynenmeren ja Kaakkois-Aasian aluetta.

”Meidän täytyy panostaa kriittiseen infrastruktuuriin, ruokaturvaan, puhtaan veden saatavuuteen sekä kestävään energiatuotantoon. Työssä täytyy kehittää resilienssiä ja etsiä ilmastoälykkäitä ratkaisuja.”

Inhimillisten kärsimysten lisäksi taifuunit tuottavat valtavia taloudellisia vahinkoja.

Taifuunien määrä on pysynyt Filippiineillä vuosittain parissa kymmenessä, mutta ne ovat aiempaa voimakkaampia ja aiheuttavat suurta tuhoa, erityisesti rannikkoalueilla. Inhimillisten kärsimysten lisäksi taifuunit tuottavat valtavia taloudellisia vahinkoja.

”Kaikkien muiden seurausten lisäksi ilmastonmuutos uhkaa luonnon monimuotoisuutta”, Magalang sanoo.

Filippiinit luetaan niin sanottujen megadiverse-maiden joukkoon. Näitä mega-monimuotoisia maita lasketaan olevan maailmassa seitsemäntoista. Niissä elää suurin osa maapallon eliölajeista, joista merkittävä osa on vielä endeemisiä eli niitä ei tavata missään muualla.

Vehreä maisema, palmupuu, vuorenrinnettä ja vesistöä.
Yleistyneet rankkasateet, tulvat ja kuivuus vaikeuttavat riisinviljelyä ja siten heikentävät ruokaturvaa. Kuva: Bblue media / Shutterstock

Filippiineillä saattaa olla enemmän endeemisiä eläinlajeja kuin missään muualla maailmassa. Esimerkiksi yli sata saarivaltion parista sadasta nisäkkäästä on endeemisiä.  

Nyt ilmastonmuutos uhkaa Filippiineillä yli kahtatuhatta eliölajia nisäkkäistä lintuihin sekä matelijoista ja sammakoista hyönteisiin.

Nyt ilmastonmuutos uhkaa Filippiineillä yli kahtatuhatta eliölajia nisäkkäistä lintuihin sekä matelijoista ja sammakoista hyönteisiin.

Riisinviljelystä tuli haastavaa

Ilmastonmuutoksen myötä Filippiineillä on yhä vaikeampi ennustaa sateiden tuloa ja niiden määrää. Yleistyneet rankkasateet, tulvat ja kuivuus tekevät maanviljelystä haastavaa. Erityisesti ne vaikuttavat riisinviljelyyn ja riisisatojen onnistumiseen, millä on suuri merkitys, sillä riisi on perusruokaa jopa puolelle maailman väestöstä ja erityisesti Aasiassa.

”Ilmastonmuutos vaikuttaa täällä laajasti riisinviljelyyn. Filippiineillä sijaitsevan kansainvälisen riisintutkimusinstituutin (IRRI) mukaan maan riisintuotanto vähenee 10–15 prosenttia jokaisen nousevan lämpöasteen myötä, mikä uhkaa jo ruokaturvaa”, Magalang toteaa.

Filippiinien saarivaltioon kuuluu yli 7 000 saarta. Sillä on rantaviivaa runsaat 36 000 kilometriä, mikä on viidenneksi eniten kaikista maailman maista.

Miljoonat filippiiniläiset saavat elantonsa kalastuksesta, joka on kärsinyt huomattavasti ilmastonmuutoksen ja ylikalastuksen vuoksi. Saaliit ovat pienentyneet koko ajan.

Jäätikköjen sulaminen ja meriveden lämpeneminen nostavat meren pintaa maapallolla, minkä lisäksi ympäristösaasteet sekä merten happamoituminen ja lämpeneminen vahingoittavat kalakantoja. Merialueiden monimuotoisuus on uhattuna erityisesti Filippiineillä.

Albert Magalang puhui huhtikuussa 2023 Filippiinit-seuran järjestämässä webinaarissa.