Nykymetsien parantuvan hoidon lisäksi maapallo tarvitsee vajaapuustoisten ja täysin puuttomien alueiden uudelleen metsitystä, kirjoittaa metsäasiantuntija Veli Pohjonen ilmastometsityksen mahdollisuuksia esittelevässä teoksessa.
Kymmenisen tuhatta vuotta sitten maapallon luonnonmetsien biomassaan eli puiden runkoihin, oksiin, lehtiin ja juuriin oli varastoitunut 850 miljardia tonnia alkuainehiiltä. Ilmakehässä hiiltä oli 550 miljardia tonnia.
Sitten ihminen alkoi hävittää metsiä kiihtyvää tahtia ja 1700-luvulta lähtien hyödyntää toimissaan myös fossiilisia luonnonvaroja, kuten öljyä, kivihiiltä ja maakaasua. Nyt varastoituneen hiilen määrät ovat keikahtaneet päinvastaisiksi, eli metsistä ilmakehään on siirtynyt 300 miljardia tonnia hiiltä.
Seurauksena on alati lämpenevä ilmasto.
”[Ilmastonmuutoksen] alkusyy on metsien vähenemässä, jolla oli päävaikutus ilmakehän hiilidioksidimäärän kasvuun aina vuoteen 1950 saakka. Fossiilisten ainesten hyödyntäminen teollisella kaudella kiihdytti kasvihuoneilmiön nykyiseen vauhtiinsa. Se kiihdyttää ilmiötä edelleen”, metsätalouden asiantuntija Veli Pohjonen kirjoittaa Kari Silfverbergin toimittamassa artikkelikokoelmassa Ilmastometsät.
Pohjonen perää muiden asiantuntijakirjoittajien tavoin monipuolisia toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi: tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia, päästöjen verottamista ja lisää metsää eloperäisenä hiilen nieluvarastona.
Nykymetsien parantuvan hoidon lisäksi maapallo tarvitsee vajaapuustoisten ja täysin puuttomien alueiden uudelleen metsitystä, Pohjonen kirjoittaa.
”Jotta vaikutus ilmastoon olisi riittävä, palautettavien metsien pinta-alan on oltava samaa luokkaa kuin metsien häviö oli jääkauden jälkeisellä kaudella.”
Kirjassa käsitellään yksityiskohtaisesti ilmastometsityksen mahdollisuuksia, haasteita ja keinoja etenkin Afrikassa Saharan ja Sahelin alueilla. Muita teemoja ovat muun muassa peltometsäviljely sekä alkuperäiskansojen ja järjestöjen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Nimensä mukaisesti kirja keskittyy metsiin hiilivarastoina eikä niinkään ekosysteeminä osana luonnon monimuotoisuutta.
Lue lisää: Kaikki kärsivät, kun vedenkierto häiriintyy
Lue lisää: Luonnonvaroja kaupataan maailmalla keinoja kaihtamatta
