Äärimmäistä köyhyyttä mittaavan raja-arvon nostaminen ei juurikaan vaikuta maailman köyhien määrään.
Vielä 1990-luvulla äärimmäisen köyhinä pidettiin niitä, jotka joutuivat elämään alle yhdellä Yhdysvaltain dollarilla päivässä.
Sen jälkeen kätevästä yhden dollarin rajasta on tultu ylöspäin. Syyskuussa 2022 Maailmanpankki hilasi rajaa jo 1,90 dollarista 2,15 dollariin.
Nyt käyttöön otettu 2,15 dollaria kertoo tästedes virallisen kansainvälisen köyhyysrajan (International Poverty Line, IPL), jota käytetään globaalin köyhyyden mittaamiseen. Jos henkilön päiväbudjetti jää alle rajan, hänen oletetaan elävän äärimmäisessä köyhyydessä eli tilanteessa, jossa elämän perusedellytykset eivät täyty.
Maailman maat pitävät yllä myös omia kansallisia köyhyysrajojaan. Ne ovat kansainvälistä köyhyysrajaa tarkempia apuvälineitä esimerkiksi köyhyydenvähennysohjelmien laadinnassa.
Köyhyysraja johdetaan perushyödykkeiden hinnasta
Kansainvälistä köyhyysrajaa on muutettava aika ajoin, koska perushyödykkeiden hinnat muuttuvat ympäri maailman.
Uuden, aiempaa korkeamman kansainvälisen köyhyysrajan käyttöönotto ei juurikaan muuta äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrää.
Uusi 2,15 dollarin köyhyysraja perustuu maailman 28 köyhimmän maan kansallisiin köyhyysrajoihin ja kansalaisten ostovoimaan vuonna 2017. Edellinen raja määritettiin vuoden 2011 vastaavanlaisten tietojen perusteella.
Köyhyysrajan muuttaminen on eräänlaista inflaatiotarkistusta. Maailmanpankin laskelmien mukaan nyt käyttöön otetulla 2,15 dollarilla pystyi vuonna 2017 ostamaan saman määrän perushyödykkeitä, kuten ruokaa ja vaatteita, kuin mihin 1,90 dollaria riitti vuonna 2011.
Saharan eteläpuolisen Afrikan tilastot paranevat
Uuden, aiempaa korkeamman kansainvälisen köyhyysrajan käyttöönotto ei juurikaan muuta äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten määrää.
Kun Maailmanpankin tutkijat arvioivat 2,15 dollarin päiväbudjetin alle jäävien ihmisten määrää takautuvasti vuosikymmenten päähän, suuret kehityssuunnat pysyivät muuttumattomina: äärimmäinen köyhyys väheni ensin vauhdilla usean viime vuosikymmenen ajan, ja sen jälkeen edistys on ollut hitaampaa.
Uuden raja-arvon käyttöönotto laskee äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa mutta nostaa sitä lievästi muualla. Koska kaksi kolmasosaa maailman köyhimmistä elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, myös globaali köyhien määrä laskee hieman.
Syksyllä 2022 päivittyneet Intian kansalliset luvut nostavat kuitenkin köyhien määrää reilusti ylöspäin ja kumoavat uuden raja-arvon tuoman vaikutuksen. Tästä seuraa, että äärimmäisessä köyhyydessä vuonna 2018 eli tuoreimman arvion mukaan 8,9 prosenttia maailman väestöstä. Vanhaan arvioon verrattuna köyhien määrä kohoaa 0,2 prosenttiyksiköllä 659 miljoonasta 674 miljoonaan.
Tutkijat muistuttavat, että kansainvälinen köyhyysraja mittaa vain rahallista ostovoimaa, ei esimerkiksi koulutusta, terveyttä tai mahdollisuutta käyttää puhdasta juomavettä ja käymälää. Taloudellisen köyhyysrajan rinnalla käytetäänkin yleisesti niin sanottuja moniulotteisen köyhyyden mittareita, joiden avulla saadaan laajempi kuva elintason kehittymisestä.
Lue lisää: Koronapandemia kasvattaa maiden välisiä tuloeroja
