Afrikan väestönkasvu on hurjaa.

The Economist kirjoittaa, että 1950-luvulla Saharan etäpuolisen Afrikan väkiluku oli vain 180 miljoonaa, siis kolmasosa Euroopan väkiluvusta.

Nyt afrikkalaisia on noin 1,4 miljardia, eurooppalaisia vajaat 750 miljoonaa.

Vuoteen 2050 mennessä Afrikan väkiluvun ennustetaan kasvavan 2,5 miljardiin, siis kolme kertaa suuremmaksi kuin Euroopan väkiluku on. Sadassa vuodessa mantereen väkiluku siis yli 13-kertaistuu. Vuonna 2100 maailmassa saattaa olla neljä miljardia afrikkalaista.

Väestönkasvu maailmassa ylipäätään on hidastunut, rikkaiden maiden lisäksi myös keskituloisissa maissa. Ihmiskunnan väestönkasvu onkin käytännössä Afrikan harteilla.

Väestö pysyy suurin piirtein samassa ihmismäärässä, kun naisten lapsiluku on 2,1. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa se on 4,6, mutta suunta on ollut vahvasti laskeva, niin kuin Maailmanpankin taulukosta voi nähdä.

Ennusteiden mukaan kasvu Afrikassakin hidastuu ja lopulta loppuu, niin se on tehnyt muuallakin kun ihmiset vaurastuvat ja muuttavat kaupunkeihin.

Hauskan havainnollistuksen voi katsoa nyt jo edesmenneen lääkärin ja tilastonikkarin Hans Roslingin videolta.

Aikaisin äidiksi, vähän suunnittelua

Tutkijat Alex Ezeh ja Garumma Tolu Feyissa avaavat muutamia sinnikkään väestönkasvun syitä The Conversation -sivustolla.

Yksi iso syy on se, että afrikkalaisnaiset tulevat äideiksi keskimäärin muita aiemmin. Globaalisti ensisynnyttäjä on noin 26-vuotias, Afrikan maissa neljä vuotta nuorempi. Teiniraskausten määrä on myös suuri.

Nuoremmat naiset voivat keskimäärin vaikuttaa huonommin perhesuunnitteluun, ja äidiksi tuleminen kilpailee usein koulutuksen kanssa. Jos tätä saataisiin vähän lykättyä, väestönkasvu hidastuisi jo, tutkijat sanovat.

Toinen tärkeä syy on perhesuunnittelun eli suomeksi ehkäisyn puute. Tutkijoiden mukaan joka neljäs nainen sanoo, että lykkäisi lasten saamista tai pidentäisi lasten väliä, mutta modernia ehkäisyä ei ole saatavilla.

Tähän olisi helppoa vaikuttaa tukemalla perhesuunnittelua ja tarjoamalla ehkäisyä.

Vakiintuuko väestö 11 miljardiin?

Hans Rosling muistutti viimeisessä haastattelussaan BBC:lle, että jo nyt (tai siis 2017) muutos näkyy Afrikassakin. Korkeimmin koulutetulla viidenneksellä Ghanassa, Tansaniassa ja Etiopiassa on kaksi lasta.

Kun ihmisillä on vakaat työt, naisilla oikeuksia ja maan talous kasvaa, perhekoot pienenevät, hän sanoi.

Rosling ennusti, että maailman väestö vakiintuu johonkin 11 miljardin kieppeille joskus vuoden 2100 nurkilla. Nyt maailmassa on melkein kahdeksan miljardia ihmistä.

Väestökysymyksiin erikoistunut kansalaisjärjestö Population matters on kuitenkin huomauttanut, että Rosling oli vähän optimistinen.

YK:n tekemät väestöennusteet ovat nimittäin mallinnuksia, jotka perustuvat erilaisiin oletuksiin. Koronapandemian aikana moni maallikkokin joutui oppimaan, että mallinnukset ovat usein ihan hyviä tietoon pohjaavia arvauksia, mutta menevät ne välillä pieleenkin.

Population matters muistuttaa, että toisin kuin Rosling antoi ymmärtää, ei väestönkasvu hidastu ja pysähdy ilman määrätietoista toimintaa.

Perhesuunnittelua, koulutusta ja naisten oikeuksia

Population matters sanoo, että työpaikat ja talouskasvu ovat tärkeitä, mutta ilman perhesuunnittelua ja ehkäisyä perhekoot eivät pienene.

Hyvin tärkeää on myös panostaa naisten oikeuksiin päättää asioistaan ja ruumiistaan, ja taata että kaikki pääsevät kouluun. Köyhyyden vähentäminen auttaa näitä kaikkia keinoja.

Haastattelin vuonna 2018 Kehitys-lehden podcastiin nyt jo eläkkeelle jäänyttä taloustieteen professori Pertti Haaparantaa väestönkasvusta.

Hän oli huolissaan siitä, että jo tapahtunut vaurastuminen ei ollut johtanut merkittävään syntyvyyden pienenemiseen Afrikassa niin kuin Euroopassa ja Aasiassa oli tapahtunut.

Haaparanta totesi, että jatkossa suuri kysymys on, onko ihmisille töitä, nousevatko palkat ja tekeekö kehitys vähitellen tehtävänsä perhekokojen suhteen. Vai vahvistuuko nykytrendi, jossa kaupungeissa ei ole kunnon työtä ja ihmiset joutuvat kitkuttamaan epävirallisella sektorilla?

Hän oli tosin myös sitä mieltä, että väestöpaineet yhtäällä ja kestävyysvaje toisaalla voidaan saada kuriin: otetaan vaan lisää väkeä tänne, ja sitä ennen voidaan vaikka kouluttaa heistä kehitysavun tuella osaajia.

Ja kaikessa pitää muistaa ilmastonmuutos. Kasvava väestö tarkoittaa lisää päästöjä ja lisää luontokatoa – ja lisää köyhyyttä, joka tyypillisesti nostaa perhekokoja. Syntyykö meille kehä, jossa väestö kasvaa, ja se taas kiihdyttää ilmastonmuutosta?

Siinäpä hyvä syy sekä vähentää köyhyyttä että taistella ilmastonmuutosta vastaan – molemmat vievät maailmaa samaan suuntaan.

Blogitekstiä on päivitetty ja laajennettu maaliskuussa 2022. Alkuperäinen teksti julkaistiin joulukuussa 2018.