YK:n ilmastohuippukokous COP27 päättyi Egyptissä 20. marraskuuta jopa yllättävään edistysaskeleeseen. Kehitysmaiden ryhmä sai läpi pitkään ajamansa tavoitteen rahastosta, jolla rikkaat maat maksavat jatkossa köyhille maille korvauksia ilmastonmuutokseen liittyvistä katastrofeista.

Korvausten takana on ajatus siitä, että ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten köyhimmät maat – jotka ovat osallistuneet ilmaston lämmittämiseen vähiten.

YK:n pääsihteeri António Guterres kehui päätöstä loppupuheessaan.

”Ei tämä selvästi tule olemaan tarpeeksi, mutta tämä on kauan kaivattu poliittinen viesti, jolla voidaan rakentaa rikkoutunutta luottamusta”, hän sanoi.

Rahaston on määrä olla toiminnassa ensi vuoden ilmastohuippukokoukseen mennessä. Kokous pidetään Dubaissa, luultavimmin loppuvuodesta.

Eteläafrikkalaisen Mail&Guardian-lehden mukaan huippukokouksessa luvattiin noin 340 miljoonaa euroa uutta rahaa korvausrahastolle.

Köyhimmät maat tyytyväisiä

Köyhimpien maiden ryhmä oli rahastouutiseen tyytyväinen, ja sen puheenjohtaja Madeleine Diouf Sarr kutsui päätöstä historialliseksi.

”Tämä on ensimmäinen kerta moniin vuosiin, kun meidän valtiomme eivät lähde COP-kokouksista tyhjin käsin”, hän sanoi. ”Tämä päätös vastaa yhteen maaryhmämme viime vuosikymmenten tärkeimmistä vaatimuksista.”

Diouf Sarr kiitti koko kehitysmaiden G77-ryhmää ja Kiinaa siitä, että nämä ovat vuosikymmeniä määrätietoisesti vaatineet ilmasto-oikeudenmukaisuutta.

Myös vaikutusvaltainen The Elders -ryhmä oli päätökseen tyytyväinen.

”Hallitusten on aika kääntää sitoumuksensa aidoksi muutokseksi, ei jälleen uusiksi petetyiksi lupauksiksi”, ryhmä sanoi tiedotteessaan.

Ryhmään kuuluu useita entisiä valtionpäämiehiä; myös presidentti Martti Ahtisaari oli aktiivijäsen muutama vuosi sitten.

Aiemmat lupaukset ovat tosiaan vielä lunastamatta. Rikkaat maat ovat aiemmin luvanneet köyhille maille ilmastorahoitusta 100 miljardia dollaria vuosittain. YK:n tuoreen raportin mukaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on saatu lisää rahaa, mutta vielä ainakin 17 miljardia dollaria uupuu lupauksen täyttämisestä.

Päästövähennykset jäivät tekemättä

The Elders -ryhmä, vähiten kehittyneiden maiden ryhmä ja monet muut olivat kuitenkin pettyneitä siihen, että päästövähennyksistä ei päästy sopuun.

”Jos me todella haluamme tarttua ilmastokriisiin, niin kuin Pariisin sopimuksessa luvattiin, lämmön nousun rajaaminen 1,5 asteeseen olisi pitänyt olla kokouksen päätösten keskiössä”, Diouf Sarr sanoi.

”Meidän olisi pitänyt selkeästi sanoa, että lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen on ainoa tapa estää ilmastokaaos, ja nyt maiden pitää lisätä dramaattisesti päästövähennyksiä, jotta globaalit päästöt puolittuvat vuoteen 2030 mennessä.”

Myös pääsihteeri António Guterres pahoitteli, ettei lämmön nousuun tartuttu tiukemmin eikä fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisen eteen juuri otettu edistysaskelia.

”Meidän täytyy vähentää päästöjä rajusti nyt – ja tähän ilmastokokous ei valitettavasti ottanut kantaa”, Guterres sanoi.

Loppujen lopuksi korvausrahastosta ei ole paljoa iloa, jos ilmastonmuutos hukuttaa saarivaltiot mereen tai tekee jostakin Afrikan maasta autiomaata.

Kuva: Ruandan ympäristöministeriö