Nuorten miesten väkivaltarikollisuus huolettaa ihmisiä ympäri maailman. Suomessa katsellaan pelokkaasti Ruotsin kaduille, ja moni pelkää, että levottomuudet kasvavat meilläkin. Ja ovat ne vähän kasvaneetkin. Pitkän laskun jälkeen 15–17-vuotiaiden nuorten kiinniotot kasvoivat viidenneksellä vuonna 2022.

Ilmiö ei tietenkään ole uusi. Kun minä kasvoin 1990-luvun Lahdessa, kaikki tiesivät, että lähikunnista tuli viikonloppuisin poikaporukoita Lahteen tappelemaan. Samanlaista urpoa uhoa on ollut koko Suomi täynnä, varmaan myös muiden sukupolvien nuoruudessa.

Mutta ratkaisujakin on. Innovation for Poverty Action -tutkimusjärjestö julkaisi viime vuonna tieteellisen tutkimuksen, jossa oli testattu kognitiivista toimintaterapiaa ja rahalahjoituksia väkivaltaisille nuorille Liberiassa ja Yhdysvalloissa vuosina 2009–2012.

Tulokset olivat hyvät: terapia oli vähentänyt rikollista käyttäytymistä niin lyhyellä aikavälillä (vuotta myöhemmin) kuin pitkällä aikavälillä (kymmenen vuotta terapian jälkeen).

Erityisen voimakas vaikutus oli, jos osallistujat olivat saaneet rahallista tukea terapian yhteydessä. Pelkkä rahallinen tuki ilman terapiaa sen sijaan ei vähentänyt rikollista käyttäytymistä.

Rikokset vähenivät 50 prosenttia

Tutkijat halusivat tutkia ilmiötä Liberiassa, sillä väkivaltaiset rikollisjoukot ovat suuri uhka hauraiden maiden kaupungeissa. Niissä toimeentulomahdollisuuksia on vähän ja nuorten turhautuminen suurta. Nuoret syrjäytyneet miehet voivat olla aito uhka yhteiskunnan vakaudelle ja talouskasvulle, eikä poliisien lisääminen tai vankiloiden täyttäminen tunnu auttavan asiaa.

Tutkimukseen valittiin Liberiassa melko rankkaa katuporukkaa – sellaista, joilla oli suurin riski osallistua katutappeluihin, huumekauppaan, varkauksiin tai aseellisiin ryöstöihin. 38 prosenttia osallistujista oli entisiä jengiläisiä ja 24 prosenttia asunnottomia.

Kahdeksanviikkoisessa ohjelmassa kasvatettiin itsehillintää sekä omanarvontuntoa ja opeteltiin käsittelemään vihan tunteita ja väkivaltaisuutta. Kokeella oli neljä verrokkiryhmää, joista osa sai rahaa, osa terapiaa, osa molempia ja osa ei mitään tukea. Yhteensä nuoria oli 999.

Kymmenen vuoden jälkeen sekä rahaa että terapiaa saaneet tekivät 50 prosenttia vähemmän rikoksia kuin ne, joita ei oltu autettu ollenkaan.

Toimii myös Chicagossa

Kun kasvoin Lahdessa, kaupunkia kutsuttiin Suomen Chicagoksi väkivaltarikosten tähden. Liberian opit vietiinkin vuonna 2017 tuohon oikeaan Chicagoon Yhdysvalloissa, jossa aloitettiin Readi-niminen ohjelma aseellisen väkivallan voittamiseksi.

The Economist kirjoitti Readin kokeista vuonna 2019. Pari vuotta myöhemmin Chicagossa tehtiin 762 murhaa, joista 80 prosenttia jäi selvittämättä. Chicagon versiossa katunuorille annetaan terapian yhteydessä ammattiin johtavaa koulutusta rahan sijaan.

Kun ohjelman aloittamisesta oli kulunut 20 kuukautta, siihen osallistuneiden nuorten miesten todennäköisyys tulla pidätetyksi ampuma-aserikoksesta tai henkirikoksesta oli laskenut 80 prosentilla. Tutkimus on kesken, ja lupaavat tulokset ovat siis alustavia.

Tarjolla olisi kuitenkin jo nyt tutkittua tietoa sekä Liberiasta että Chicagosta myös suomalaisten käyttöön. Jos katuväkivalta arveluttaa, kannattaisi ehkä kääntää katsetta kognitiivisen terapian ja jonkinlaisen perustulon tai muun raha-avun ja koulutuksen suuntaan.

Kuva: Pexels.com