Mistä seurata globaaleja teemoja jatkossa?

Hyviä tietolähteitä ovat ajatushautomot ja alan mediat, mutta omaa uteliaisuutta ei korvaa mikään.

Kehitys-Utveckling -lehden viimeinen numero on ilmestynyt, ja tämäkin kommentoiva uutisblogi alkaa kääntyä loppuaan kohden. Tämän jälkeen ilmestyy enää yksi teksti.

Olen seurannut kehityskysymyksiä 1990-luvun lopulta asti, ja työkseni kirjoittanut niistä parin vuosikymmenen ajan. Kun tämä kanava hiljenee, tässä muutamia vinkkejä, joita minusta kannattaa seurata, jos haluaa pysyä kartalla globaalissa kehityksessä.

Ajatushautomot

Kehitysteemoissa kaksi ajatushautomoa nousee ylitse muiden. Center for Global Development tekee erinomaisia selvityksiä ja hyvää viestintää somekanavillaan. Olen itse seurannut heidän henkilöstöstään myös yksittäisiä tutkijoita somessa.

Toinen supertähti on ODI, jolla on myös paljon podcasteja. Jos olen joskus ollut pulassa eikä blogiaiheita ole muuten löytynyt, olen käynyt vakoilemassa, olisiko jompikumpi näistä julkaissut jotain kiinnostavaa.

Institute of Development Studies on myös hyvä lähde, vaikka jollain tapaa makuuni kuivakkaampi kuin kaksi edellä mainittua. Silloin tällöin katson myös Brookingsin sivuja. Heillä tosin korostuvat myös perinteiset länsimaat, etenkin Yhdysvallat, aika lailla.

Mediat

Suomeen jää vain yksi globaaleihin asioihin keskittynyt media, Maailman Kuvalehti, joka kannattaa panna tilaukseen.

Maailmalta löytyy lisää luettavaa. Yhteispohjoismainen Development Today kannattaa pitää mielessä, samoin saksalainen D+C, ja The Guardianilla on hyvä globaalin kehityksen sivustonsa.

Olen itsekin aika vastikään alkanut seurata World Politics Review -verkkomediaa. Se kattaa koko maailman tärkeimmät poliittiset liikehdinnät. WPR riittäisi melkein yksinään, jos ainoastaan politiikan päivän uutiset kiinnostavat.

Myös The Economist julkaisee yllättävän paljon hyvää globaalia sisältöä, ja The Africa Report on ehdotonta lukemistoa Afrikkaa seuraaville.

Eteläafrikkalainen The Mail & Guardian tarjoilee välillä hyviä analyysejä, ja sen julkaisema The Continent -verkkolehti hyvin kirjoitettua ja väliin aika poleemistakin sisältöä. Ja jos polemiikka kiinnostaa, niin New African tuo usein jänskiä näkökulmia, mutta sen journalistinen integriteetti ei ehkä aina kestäisi tarkempaa tarkastelua.

Yliopistot

Journalistille yliopistojen tutkimukset ovat usein vähän vaikeita. Tutkimuskohteet ovat usein tavattoman spesifejä ja rajattu johonkin tiettyyn aikaan, joten niistä on vaikeahkoa saada yleisesti kiinnostavia juttuja.

Kehitysalalla olen itse kokenut tärkeimmäksi Third World Quarterly -tiedelehden, jonka uutiskirjeessä on välillä ilmaiseksikin luettavia artikkeleita.

Helsingissä majaansa pitävä YK:n alainen Wider-instituutti on mielenkiintoinen, mutta usein tällaiselle valtiotieteilijälle aika vaikea ymmärtää. Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen oppiaine postailee välillä Facebookiin kiinnostavia vinkkejä luentoihin ja julkaisuihin.

Uppsalassa oleva Pohjoismainen Afrikka-instituutti kannattaa myös pitää tutkalla.

Somevaikuttajat

Itse olen löytänyt globaalit juttuaiheet melkein yksinomaan X:stä silloin, kun en ole jostain syystä keksinyt niitä päästäni tai matkoilla.

Kuratoin joitain vuosia sitten global development -listan, mutten lupaa ylläpitää sitä kovin aktiivisesti, kun tämä blogi päättyy.

Suosittelen kasaamaan oman listan vaikka tuon minun listani pohjalta. Välillä joku seurattavista intoutuu tulvauttamaan koko seinän, ja silloin niille pitää antaa kenkää. Usein retweettien kautta löytää uusia seurattavia.

Järjestöt, YK, Maailmanpankki, jne

Kehityskysymysten parissa toimivat kansalaisjärjestöt, YK-järjestöt, Maailmanpankki ja muut vastaavat tekevät tietenkin aktiivista viestintää. Usein on kuitenkin niin, että ne kertovat vähänlaisesti kiinnostavia uutisia ja melko paljon menestystarinoita omasta työstään.

Etenkin YK-järjestöillä ja Maailmanpankilla on kiinnostavaa julkaisutoimintaa ja tilastotietoa, jonka pariin etsiydyn, kun haluan omiin juttuihini faktoja, mutta globaalien asioiden seuraamiseen viestijöiden tekemä sisältö on ikävä kyllä usein pastellinsävyistä itsekehua ja lahjoitusten metsästämistä.

Usein nämä tahot ovat myös luvattoman aktiivisia sosiaalisessa mediassa, joten riskinä on, että oma seinä täyttyy tästä materiaalista nopeasti, ja kiinnostavat oikeat uutiset hukkuvat.

Oma uteliaisuus

Tärkein työkalu tiedonhankinnassa ja ymmärryksen kasvattamisessa on kuitenkin oma tiedonhalu ja uteliaisuus. Kun seuraat tarpeeksi, alat huomata, mikä on kiinnostavaa ja olennaista.

Kaikkea tästä työstä ei voi tehdä tietokoneen ääressä, vaikka sellaisen ääressä itsekin istun luvattoman paljon.

En keksi parempaa keinoa ymmärtää maailmaa kuin maailmalle meneminen. Jos sielu ei kestä lentämistä, kulje maitse. Puhu ihmisten kanssa.

Kotimaassa voit käydä tapahtumissa, luennoilla ja dokumenttielokuvafestivaaleilla. Hyvä dokkarit avaavat maailmaa usein paremmin kuin pitkäkään lehtijuttu, vaikkeivät pitkälle reissulle pärjääkään.

Äläkä unohda kirjoja. Tieteellisiä, viihteellisiä ja fiktiivisiä kirjoja lukemalla olet melkein kuin matkalla. Ja vielä jos voit lukea jostain maailmankolkasta kertovaa kirjaa matkalla ja keskustella sen teemoista paikan päällä, olet voittaja.

Kuva luotu Midjourney-tekoälyllä.