Matemaattinen malli paljastaa, kuinka pitkään konfliktit näkyvät kansantalouksissa. Tutkijan mukaan olisi ensiarvoista tukea kriisimaita, etteivät ne jäisi konfliktiansaan.

Väkivaltaisten konfliktien määrä on ollut maailmassa kasvussa pitkän laskun jälkeen. Konfliktit tuottavat massiivisesti kärsimystä ja aiheuttavat mahdollisille lupaaville kehitysaskelille takapakkia.

Mutta kuinka paljon?

Tuoreehkon taloustieteellisen tutkimuksen mukaan niin paljon, että konfliktiin vajonneen maan bruttokansantuote henkeä kohden on 30 vuoden kuluttua noin viidenneksen pienempi kuin se olisi ollut, jos maassa olisi vallinnut rauha. Tämä voi pienillekin maille tarkoittaa miljardien eurojen menetyksiä. Pahimmillaan menetykset voivat olla jopa 50 prosentin luokkaa kansantuotteesta.

Barcelonan taloustieteellisen korkeakoulun tohtorikoulutettava Joan Margalef kertoo tutkimuksestaan YK-yliopisto Widerin blogissa.

Puolet palaa konfliktiin 8 vuoden sisään

Tutkijat kehittivät laajaan aineistoon perustuvan matemaattisen mallin, jolla he arvioivat konfliktien kestoa ja vaikutuksia talouteen.

Surullista on, että aineiston mukaan konfliktissa oleva maa on 80 prosentin todennäköisyydellä konfliktissa myös seuraavana vuonna. Kun aktiivisesta konfliktista päästään siirtymävaiheeseen kohti rauhan aikaa, mailla on 25 prosentin todennäköisyys palata konfliktiin. Noin puolet konfliktin lopettaneista maista ajautuu uudelleen konfliktiin seuraavien kahdeksan vuoden aikana.

Taloudellisesti konflikti vähentää henkeä kohden laskettua bruttokansantuloa noin kolmen prosenttiyksikön verran vuodessa, Joan Margalef kirjoittaa. Konfliktin jälkeen alkaa varsin hidas palautuminen.

Ansa olisi syytä välttää

Joan Margalef puhuu konfliktiansasta, jossa maat heiluvat konfliktin partaalla vuosikausia. Hänestä tutkimus osoittaa, että maiden tukeminen riskialttiissa siirtymävaiheessa ja ennen konfliktiin joutumista olisi ensiarvoisen tärkeää. Se olisi myös paljon kustannustehokkaampaa kuin kalliiden interventioiden tekeminen.

”Kestävä rauha on kulmakivi, jolle yhteiskunnat rakentavat kestävää edistystä”, Margalef kirjoittaa.

Rauhan aikana terveydenhuolto ja koulutus kukoistavat, talous kasvaa ja hallitukset toimivat tehokkaasti. Vakaus auttaa investoimaan infraan, ihmisiin ja valtion toimivuuteen.

Ehkä tuokin kuva on hieman ruusuinen – moni hallitus osaa toimia tehottomasti rauhankin aikana – mutta epäilemättä on totta, että kehitys on helpompaa, kun ei sodita.

Edistetään siis kaikin keinoin kestävää rauhaa Gazaan, Sudaniin, Kongoon, Ukrainaan ja kaikkialle.

Kuva luotu Midjourney-tekoälyllä.